13.02.2012.
Muhkea palkinto on vauhdittanut kilpailua, jossa pitää saada toimintakuntoinen robotti Kuuhun. Esittelemme tässä osallistujat.
29.08.2011.
Verenpainetautia on mahdollista hoitaa lamauttamalla munuaishermoja radioaalloilla.
18.08.2011.
Isoa pyöreää mahaa kutsutaan kaljamahaksi, mutta ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että oluen energia muuttuisi juuri vatsanseudun rasvakudokseksi.
03.08.2011.
Minkä elimen siirtoja on tehty eniten? Vastaa kysymyksiin, niin saat selville, miten hyvin sinulla on lääketiede hallussa.
02.08.2011.
22 vuoden aikana yksikään 152:sta tutkimukseen osallistuneesta lyhytkasvuisesta ei kuollut syöpään. Lyhyys suojaa myös diabetekselta.
21.07.2011.
Alankomaalainen lääkäri Christiaan Eijkman ja brittiläinen biokemisti Frederick Hopkins olivat vitamiinitutkimuksen uranuurtajia.
TK nr. 7/2011 s. 66-73.
Mars on ehditty useaan otteeseen tuomita kuolleeksi planeetaksi. Kerta toisensa jälkeen tutkijat ovat kuitenkin joutuneet pyörtämään puheensa. Punaisen planeetan kätkemiä arvoituksia ei ole läheskään vielä ratkaistu.
06.01.2011.
Eri puolilla maailmaa on laboratorioita, joihin tutkijoiden pitää monesti jonottaa vuoroaan.
TK nr. 13/2001 s. 32-33.
Monet kotitietokoneet ovat olleet suurimman osan ajasta tyhjän panttina. Nyt oman tietokoneen voi sen joutoajaksi liittää osaksi supertietokonetta, joka etsii avaruudesta tulevia viestejä tai lääkettä syöpään.
TK nr. 15/2006 s. 68-73.
Muun muassa tulospaineet ja julkisuuden tavoittelu saavat monet tieteenharjoittajat tinkimään etiikasta. Tutkijoita jää jatkuvasti kiinni vääristelystä ja petoksista. Vallitsevatko tiedemaailmassa nykyään viidakon lait?
TK nr. 4/2004 s. 56-65.
Kahden viime vuosikymmenen aikana kaikilla tieteenaloilla on tehty tutkimusta enemmän kuin koskaan ennen. Samaan aikaan on syntynyt kokonaisia uusia tieteenaloja ja on kehitetty menetelmiä, jotka ovat avanneet tutkijoille uusia mahdollisuuksia. Nykyään tiedettä ei enää tee
yksinäinen tutkija kammiossaan, vaan tutkimus on tiimityötä, johon jokainen tuo omaa erikoisosaamistaan.
TK nr. 1/2009 s. 48-53.
Aasialainen seeprakala on paitsi akvaarioharrastajien myös tutkijoiden suosiossa. Se kasvaa nopeasti ja poikasvaiheessaan se on läpinäkyvä, joten siinä on helppo nähdä muun muassa kantasolusiirteiden ja geenimuunnosten vaikutus. Selkärankaisena se on niin lähellä ihmistä, että siitä on tullut yksi yleisimmistä koe-eläimistä.
TK nr. 4/2009 s. 68-73.
Koe-eläintutkimukset paljastavat, että pitkä ikä edellyttää sopivia geenejä ja niukkaa ravintoa. Ikääntymisen mekanismit alkavat vähitellen valjeta.
Mitä ikääntyminen on?
Miksi ihminen vanhenee?
Miksi nuoruus haihtuu?
Onko ikuinen elämä mahdollista?
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.