syöpä

  • Sivu 1 / 2Jatka
  • Huumaako lääkekannabis?

    20.10.2011.

    Jos kannabista käytetään lääkkeenä, päihdyttääkö se samalla tavalla kuin vaikkapa poltettava hasis?

  • Pituus on terveystekijä

    02.08.2011.

    22 vuoden aikana yksikään 152:sta tutkimukseen osallistuneesta lyhyt­kasvuisesta ei kuollut syöpään. Lyhyys suojaa myös diabetekselta.

  • Merisienen bakteereista syöpälääkettä

    12.05.2011.

    Norsunkorvasieneksi kutsutun oranssin merisienen bakteerien tuottamat aineet estävät syöpäsoluja kasvamasta.

  • Miksi jotkin aineet aiheuttavat syöpää?

    04.02.2011.

    Syöpä syntyy, kun solut alkavat jakautua hallitsemattomasti. Miksi näin tapahtuu?

  • Rokote voi jättää rintasyövän historiaan

    27.12.2010.

    30. toukokuuta 2010: Hiirikokeissa on pystytty ehkäisemään syövän puhkeaminen.

  • Voiko puu sairastua syöpään?

    07.10.2010.

    Bakteerit, sienet ja hyönteiset voivat aiheuttaa puille kasvannaisia.

  • Ihonalainen muovilevy tepsii syöpäkasvaimiin

    22.09.2010.

    Tutkijat ovat onnistuneet stimuloimaan elimistön puolustusmekanismeja niin, että syöpäkasvaimet ovat katosivat.

  • Syöpärokote kutistaa kasvaimen

    TK nr. 12/2009 s. 54-61.

    Perinteiset syöpähoidot ovat epätarkkoja, sillä ne tappavat syöpäsolujen lisäksi terveitä soluja. Immuuniterapiasta eli hoitavista syöpärokotteista toivotaan tautiin täsmäasetta. Kiivas tutkimustyö alkaa tuottaa tulosta ja ensimmäiset rokotteet ovat valmistumassa.

  • Kotikoneet taistoon syövän voittamiseksi

    TK nr. 13/2001 s. 32-33.

    Monet kotitietokoneet ovat olleet suurimman osan ajasta tyhjän panttina. Nyt oman tietokoneen voi sen joutoajaksi liittää osaksi supertietokonetta, joka etsii avaruudesta tulevia viestejä tai lääkettä syöpään.

  • Virukset rikkovat rajojaan

    TK nr. 14/2006 s. 24-29.

    Aids, lintuinfluenssa, ebola ja sars. Ihmiskunta joutuu aika ajoin kohtaamaan uusia vaarallisia viruksia, jotka yllättävät tutkijatkin. Virukset ovat jatkuvasti niskan päällä erinomaisen muuntautumiskykynsä ansiosta. Ne voivat saada nopeasti ominaisuuksia, jotka tekevät niistä jopa mahdottomia taltutettavia. Vaikka vain osa viruksista on hengenvaarallisia taudinaiheuttajia, virustutkimuksesta on tullut lääketieteen avainaloja.

  • Rna antaa tahdin

    TK nr. 1/2004 s. 60-65.

    Ribonukleiinihappoa eli rna:ta on yleensä pidetty vain solun geenien viestinviejänä. Viime vuosina sillä on havaittu olevan selvästi tärkeämpi rooli solussa. Jo rna:n toiminnasta tehty perustutkimus enteilee edistysaskeleita parantumattomana pidettyjen sairauksien, mm. syövän ja aidsin, hoidossa.

  • Kohtuus pidentää apinankin ikää

    27.12.2009.

    Niukasti energiaa sisältävää ravintoa syövät apinat näyttävät sairastuvan muita harvemmin syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Lisäksi ne elävät pisimpään.

  • Värikäs bataatti ehkäisee syöpää

    15.12.2009.

    Yhdysvaltalaistutkijoiden uusi värikäs bataattilajike sisältää antosyaaneja. Nämä antioksidantit lisäävät vastustuskykyä syöpää, sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta vastaan.

  • Perimää eivät määrää vain geenit

    TK nr. 15/2007 s. 40-45.

    Monien terveysongelmien taustalla ovat perintötekijät. Yleensä puhutaan perinnöllisistä sairauksista ja niitä aiheuttavista tai niille altistavista geenivirheistä. Perintötekijöistä johtuvia sairauksia tai yksilön biologisia piirteitä eivät kuitenkaan määrää vain geenit. Ominaisuuksiin vaikuttaa myös joukko dna:n ulkopuolisia niin sanottuja epigeneettisiä tekijöitä. Ne säätelevät geenien toimintaa eri tavoin.

  • Meren elävistä uusia rohtoja moneen tautiin

    TK nr. 1/2002 s. 42-45.

    Meri on haasteellinen elinympäristö. Siihen sopeutuneilla eläimillä on erilaisia viestintä- ja puolustuskeinoja kuin maaeläimillä. Merieläinten kemiallisilla aineilla on myös lääketieteellistä merkitystä, sillä niistä voidaan kehittää
    esimerkiksi uusia syöpälääkkeitä.

  • Akvaariokala muutti laboratorioon

    TK nr. 1/2009 s. 48-53.

    Aasialainen seeprakala on paitsi akvaarioharrastajien myös tutkijoiden suosiossa. Se kasvaa nopeasti ja poikasvaiheessaan se on läpinäkyvä, joten siinä on helppo nähdä muun muassa kantasolusiirteiden ja geenimuunnosten vaikutus. Selkärankaisena se on niin lähellä ihmistä, että siitä on tullut yksi yleisimmistä koe-eläimistä.

  • Tulehdus tukee ja tuhoaa terveyttä

    TK nr. 1/2008 s. 62-67.

    Syöpä, Alzheimerin tauti, diabetes ja verisuonten ahtautuminen. Niin erilaisia kuin nämä neljä sairautta ovatkin, niillä on myös jotakin yhteistä. Niiden synnyssä on keskeisessä asemassa pitkäaikainen tulehdus.

  • Virusruiske taltuttaa sitkeän aivosyövän

    TK nr. 2/2009 s. 32-33.

    Pahanlaatuinen glioblastooma on aivosyöpätyyppi, johon tavanomaiset hoitomuodoteivät auta, koska tauti uusiutuu helposti. Nyt hiirikokeissa on saatu lupaavia tuloksia: kasvaimeen ruiskutettu virus tuhoaa syöpäsoluja, mutta jättää terveet solut rauhaan.

  • Syöpätauti kuriin täsmärokotteella

    TK nr. 2/2001 s. 34-35.

    Syöpärokotetta on kehitetty jo sadan vuoden ajan melko laihoin tuloksin. Nyt päämäärää on lähestytty lupaavasti, sillä saksalaistutkijat ovat keksineet syöpäpotilaalle ruiskeina annettavan rokotemaisen valmisteen, jonka tehosta on saatu erittäin hyviä tuloksia: syöpä on talttunut.

  • Sivu 1 / 2Jatka

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.