04.03.2012.
Olen huomannut, että tunnen itseni hyvin väsyneeksi itkeä vollotettuani.
08.02.2012.
Montako onteloa ihmisen sydämessä on? Testaa tietosi sydämestä kolmen kysymyksen pikavisassa.
23.08.2011.
Ihminen ei voi olla pitkään jalat ylhäällä. Eikö veri pakkaudu sikiön päähän, kun se on alaspäin?
03.08.2011.
Minkä elimen siirtoja on tehty eniten? Vastaa kysymyksiin, niin saat selville, miten hyvin sinulla on lääketiede hallussa.
04.07.2011.
Sydänsairaudet ovat yleinen kuolinsyy. Elintoiminnot lakkaavat väistämättä, jos jatkuvasti puurtava pumppu pettää.
29.03.2011.
Miten happi ja ravintoaineet kulkevat ympäri eliön kehoa, jos sillä ei ole sydäntä?
30.12.2010.
Elimistön sydän ei juuri muistuta sydänsymbolia, joka yhdistetään rakkauteen. Mistä sen muoto on peräisin?
16.07.2010.
Monissa kulttuureissa tunteiden tyyssija on sydän ja järki asuu aivoissa.
TK nr. 16/2002 s. 50-53.
Ranskassa on hiljattain onnistuttu siirtämään reidestä saatuja kantasoluja sydämeen. Siirron ansiosta esimerkiksi infarktin seurauksena arpeutunut
sydänkudos on elpynyt niin, että se osallistuu jälleen veren pumppaamiseen.
Uuden menetelmän odotetaan vähentävän sydämensiirtojen tarvetta.
TK nr. 2/2002 s. 15.
Uusi laite piti irrotetun sydämen elossa 12 tuntia
TK nr. 2/2007 s. 28-29.
Uusi hoitomuoto on kaksinkertaistanut sydänpysähdyksestä selviävien määrän.
Kun potilaan koko keho ensin viilennetään ja sen jälkeen elintoiminnot elvytetään
hitaasti, aivosolut ehtivät toipua. Menetelmä on jo vakiintunut käyttöön.
TK nr. 3/2008 s. 42-47.
Euroopan unioni on vastikään hyväksynyt uuden menetelmän, jolla voidaan hoitaa sydämen läppien sairauksia avaamatta rintakehää ja keskeyttämättä verenkiertoa. Tekniikan uskotaan yleistyvän nopeaa vauhtia Pohjoismaissa.
TK nr. 3/2004 s. 48-57.
Sydän ehtii lyödä keskimäärin kahdesta kolmeen miljardiin kertaa ihmisen elämän aikana. Sydämeen ei kiinnitetä suuremmin huomiota – ellei se yhtäkkiä ala temppuilla. Yksi huolestuttavista oireista on rytmihäiriö. Liian hidasta, nopeaa tai epäsäännöllistä rytmiä voidaan useimmiten muuttaa.
TK nr. 5/2002 s. 17.
Tutkimuksen mukaan tekosydän lääkehoitoa parempi
TK nr. 5/2001 s. 67-70.
Ilta oli ehtinyt vaihtua yöksi joulukuun 3. päivänä 1967.
Eteläafrikkalainen kirurgi Christiaan
Barnard avasi leikkaussalin oven. Hänellä oli kädessään metallimalja, jossa oli nuoren naisen lämmin, verinen sydän. Pian se sykkisi miehen rinnassa...
TK nr. 7/2001 s. 42-45.
Kirurgin työ ei ole enää aina yhtä veristä kuin ennen. Lääkäri voi leikata jopa koskettamatta potilasta, kun leikkausvälineitä pitelevät tietokoneen avulla ohjailtavat robottikädet. Uusista menetelmistä on monenlaista hyötyä: kudoksiin joudutaan kajoamaan entistä vähemmän, tarkkuus paranee, toipilasaika
lyhenee ja leikkauksesta jää potilaalle muistoksi vain muutama pieni arpi.
TK nr. 9/2005 s. 52-57.
Riskitön, nopea ja kivuton – nämä adjektiivit kuvaavat osuvasti nykyaikaisia tietokoneavusteisia kuvannustapoja. Tuhannet sydän- ja verisuonitauteihin sairastuneet ihmiset hyötyvät, kun heidän diagnoosinsa selviää entistä aikaisemmin.
TK nr. 9/2004 s. 58-59.
Ruotsalainen lääkäri osoitti melkoista ennakkoluulottomuutta noin 30 vuotta sitten hoitamalla sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita lääkkeellä, joka heikensi
sydäntä entisestään. Tulos oli yllättävä: jonkin ajan kuluttua sydän alkoi vahvistua.
TK nr. 13/2002 s. 32-33.
Sydämen toimintatapaa jäljittelevän tietokonemallin kehittelyssä on päästy hyvään vauhtiin. Vaikka malli on vielä melko alkeellinen, se on jo nyt osoittautunut kelpo apuvälineeksi. Virtuaalisydän on mm. tuonut lisävalaistusta sydäntautien syntyyn.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.