supernova

Vanhin tunnettu tähden räjähdys

21.03.2012.

Teleskooppi löysi maailmankaikkeudesta ennätyksellisen vanhan tutkimuskohteen.

Lue lisää
Milloin ja miten neutronitähti kuolee?

17.06.2011.

Neutronitähti kuolee vain, jos sillä on erittäin huono onni.

Lue lisää
Jättiläistähti kiehuu ja kuplii

TK nr. 18/2010 s. 72-73.

Tuoreet kuvat osoittavat, että Betelgeuzen sisuksista nousee ainetta pintaan. Ilmiötä ei ole aiemmin havaittu Auringon lisäksi muissa tähdissä. Kuohunta saattaa enteillä Betelgeuzen räjähtämistä.

Lue lisää
300-vuotias supernova Chandran syynissä

TK nr. 1/2000 s. 14.

Ennennäkemättömän yksityiskohtaisia kuvia Cassiopeia A:sta

Lue lisää
Aurinkokunta sai alkunsa supernovista

TK nr. 3/2005 s. 32-35.

Uusi teoria esittää, että Aurinkokunta on syntynyt oletettua
rajummissa oloissa. Teorian mukaan massiivisten kuolevien
tähtien supernovaräjähdykset käynnistivät tapahtumaketjun,
jossa muodostuivat Aurinko ja sitä kiertävät planeetat.

Lue lisää
Linnunradan oudot pilvet supernovan jäännöksiä

TK nr. 6/2000 s. 18.

Lue lisää
Teleskooppi jäljittää neutriinoja

TK nr. 6/2009 s. 32-37.

Maahan saapuu avaruudesta koko ajan alkeishiukkasia, joiden massa on äärimmäisen pieni ja joita ei voida nähdä suoraan. Välimeren pinnan alle sijoitetut 900 valoilmaisinta etsivät nyt neutriinojen jättämiä jälkiä.

Lue lisää
Energinen supernova

TK nr. 6/2002 s. 46-49.

Supernovia on tähän asti pidetty alkuräjähdyksen jälkeen universumin voimakkaimpina räjähdyksinä. Nyt teoriaa supernovista on tarkennettu
niin, että se kattaa myös salaperäiset gammapurkaukset.

Lue lisää
Liian kirkas supernova sekoittaa teoriat

TK nr. 10/2007 s. 58-59.

Tähän asti on voitu arvioida sekä maailmankaikkeuden etäisyyksiä että laajenemisvauhtia tietyntyyppisten supernovien avulla. Nyt uusi supernova on kuitenkin sotkenut koko järjestelmän, sillä se loistaa paljon voimakkaammin kuin sen laskelmien mukaan pitäisi.

Lue lisää
Kosmisen säteilyn alkulähteet vihdoin selvillä

TK nr. 14/2002 s. 32-33.

Itävaltalainen fyysikko Victor Hess havaitsi ilmapallolennolla vuonna 1912, että Maahan saapuu jatkuvasti säteilyä avaruudesta. Siitä lähtien tutkijat ovat yrittäneet
saada selville säteilyn lähteen. Kaksi tutkijaryhmää on nyt valottanut asiaa.

Lue lisää
Mikrotähtiä laboratoriossa

TK nr. 15/2001 s. 54-57.

Fyysikot ovat tehokkaiden laserien avulla onnistuneet luomaan
kaksi kopiota taivaankappaleista. Kyseessä on koko tähtitieteen mullistava menetelmä. Nyt teorioita, joita aiemmin voitiin
todistaa vain havainnoilla, kyetään testaamaan laboratorioissa.

Lue lisää
Supernova Linnunradassa

TK nr. 15/2000 s. 58-59.

Eta Carinae on yksi Linnunradan kookkaimmista tähdistä. Tutkijat seuraavat Sagittariuksen haarassa sijaitsevaa tähteä tarkkaan, sillä on mahdollista, että siitä muodostuu Linnunradan seuraava supernova. Eta Carinae on 120 kertaa
suurempi kuin oman aurinkokuntamme aurinko, joten luvassa on näyttävä räjähdys.

Lue lisää
Tähdet hurjistuvat kuollessaan

TK nr. 16/2008 s. 50-57.

Kun tähden polttoaine loppuu, siitä voi jäädä jäljelle vain vaatimaton kääpiötähti mutta se voi myös päättää päivänsä näyttävänä supernovana. Tuoreet havainnot antavat yksityiskohtaisen kuvan tapahtumista, jotka johtavat kaikkeuden rajuimpiin räjähdyksiin.

Lue lisää
Jättiläistähti synnytti Aurinkokunnan

TK nr. 18/2008 s. 32-35.

Aurinkokunnan alkuajalta peräisin olevien kahden erilaisen meteoriittityypin analyysi on yllättänyttutkijat. Aurinkokunnan syntyä ei aiheuttanutkaan supernova, kuten yleensä on oletettu, vaan koko vaiheikas tapahtumaketju alkoi jo kauan ennen supernovaräjähdystä.

Lue lisää