13.09.2011.
Richard Branson aikoo ottaa selvää syvänmerenhaudoissa vallitsevista olosuhteista.
TK nr. 14/2011 s. 32-33.
Teräsrunko kestää paineen jopa 300 metrin syvyydessä.
01.03.2011.
Hapen tuottamiseen sukellusveneessä ei välttämättä vaadita paljon tilaa.
TK nr. 2/2010 s. 32-39.
Se pääsee sinne, missä yksikään ihminen ei ole käynyt, ja kuvaa kamerallaan paikkoja, joihin auringonvalo ei yllä. Sukellusrobotti Nereus on nykyisin ainoa alus, jolla voidaan tutkia yli 6 500 metrin syvyisiä vesiä. Viime toukokuussa se teki 11 kilometrin sukelluksen maankuoren syvimpään koloon Mariaanien haudan Challengerin syvänteeseen.
TK nr. 1/2001 s. 32-35.
Äskettäin merestä nostettu H. L. Hunley oli ensimmäinen sukellusvene, jolla tehtiin onnistunut sotilasoperaatio. Yhdysvaltojen sisällissodassa pahoin alakynnessä olleet etelävaltiot käyttivät sitä 1864 Charlestonin edustalla käydyssä meritaistelussa, jossa se upotti pohjoisvaltioiden USS Housatonicin. Paluumatkalla jokin meni kuitenkin vikaan.
TK nr. 6/2003 s. 56-63.
Tammikuussa 1945 noin 3,5 miljoonaa saksalaista yritti paeta puna-armeijan tieltä. Päästyään Wilhelm Gustloff -laivaan osa heistä luuli jo olevansa turvassa. Torpedot kuitenkin upottivat aluksen jääkylmään Itämereen. Turmassa kuoli 9343, joista 8000 oli naisia ja lapsia.
TK nr. 1/2002 s. 34-41.
Yli 70 prosenttia maapallon pinnasta on veden peitossa. Meret ovat haasteellinen tutkimuskohde paitsi kokonsa myös erikoisolojensa vuoksi. Haasteeseen yritetään vastata uusilla laitteilla, joilla päästään kartoittamaan vielä huonosti tunnettua Maan osaa. Erityisen paljon odotetaan sukellusaluksilta ja roboteilta.
TK nr. 2/2000 s. 22-27.
Robottitekniikan kehitystä ohjaa asevarustelu. Arviolta kaksi kolmesta meneillään olevasta kehityshankkeesta on sotilaallisia. Onko tekniikan edistyminen sumentanut käsityksen sodan todellisuudesta? Uusissa visioissa sota on kuin tietokonepeli, jossa taistelee ja kuolee vain robotteja.
TK nr. 2/2001 s. 40-41.
Tulevaisuudessa sukellusveneellä voidaan ehkä matkata joutuisammin kuin nopeimmilla lentokoneilla. Sukellusveneen nopeus perustuu veneen ympärille syntyvään ilmataskuun, jossa kitkan vaikutus on lähes olematon. Suunnittelijoiden ongelmana on sukellusveneen ohjaus, sillä törmääminen yli 5 000 kilometrin tuntinopeudella esimerkiksi valaaseen olisi katastrofi.
TK nr. 2/2007 s. 52-55.
Sotatarvikkeita ja elohopeaa kuljettaneen saksalaisen sukellusveneen matka päättyi 1945 Norjan länsirannikolle. Sen hylky on Pohjanmeren suurimpia ympäristöuhkia. Nyt Norjassa etsitään keinoja, joilla jo vuotava myrkkylähde voitaisiin tehdä vaarattomaksi.
TK nr. 8/2005 s. 64-67.
Miljoonia käyttökelpoisia puunrunkoja ja tukkeja on jäänyt patoaltaisiin tai uponnut uittoreiteille. Niitä on ollut tähän saakka vaikeaa hyödyntää, mutta nyt uusi laite helpottaa puutavaran nostoa veden alta. Kauko-ohjattava sahaava sukellusvene etsii vedestä puita ja leikkaa ne tarvittaessa irti.
TK nr. 16/2006 s. 32-35.
Yhdysvaltalainen aseita, lentokoneita ja avaruustekniikkaa valmistava Lockheed Martin -yhtiö kehittää uudentyyppistä lentäjätöntä ilma-alusta, Cormorantia. Se ei tarvitse lentoonlähtöä varten kiitotietä vaan nousee siivilleen laivan ohjussiilosta. Cormorant voidaan laskea liikkeelle esimerkiksi 50 metrin syvyydessä uivasta ydinsukellusveneestä.
TK nr. 17/2003 s. 46-47.
Polttokennotekniikka tekee tuloaan paitsi maanteille myös veden alle. Saksalainen U 31 -sukellusvene kulkee vedyllä hiljaa ja huomaamattomasti. Se ei myöskään saastuta, sillä päästöt koostuvat vedestä.
18.12.2009.
Erikoisvahva miehittämätön sukellusalus mullistaa syvänteiden tutkimuksen.
TK nr. 12/2009 s. 42-43.
40-vuotias yhdysvaltalaismies aikoo ylittää Atlantin poljettavalla sukellusveneellä.
Pähkähullulta kuulostava hanke kiinnostaa suuresti varsinkin meribiologeja.
TK nr. 16/2005 s. 46-53.
Sukellusveneet ovat kehittyneet huimasti vuodesta 1905. Menneissä sodissa ne ovat olleet sekä hyökkääjiä että maalitauluja, mutta nykyisille ydinkäyttöisille sukellusveneille muista sotalaivoista ei ole juuri vastusta.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.