sukellusvene

  • Rahamies tähtää merten syvyyksiin

    13.09.2011.

    Richard Branson aikoo ottaa selvää syvänmerenhaudoissa vallitsevista olosuhteista.

  • Metallivalas sukeltaa syvälle

    TK nr. 14/2011 s. 32-33.

    Teräsrunko kestää paineen jopa 300 metrin syvyydessä.

  • Sukellusvene ja puhdas ilma

    01.03.2011.

    Hapen tuottamiseen sukellusveneessä ei välttämättä vaadita paljon tilaa.

  • Nereus vajoaa todella syvälle

    TK nr. 2/2010 s. 32-39.

    Se pääsee sinne, missä yksikään ihminen ei ole käynyt, ja kuvaa kamerallaan paikkoja, joihin auringonvalo ei yllä. Sukellusrobotti Nereus on nykyisin ainoa alus, jolla voidaan tutkia yli 6 500 metrin syvyisiä vesiä. Viime toukokuussa se teki 11 kilometrin sukelluksen maankuoren syvimpään koloon Mariaanien haudan Challengerin syvänteeseen.

  • Paluu pitkältä sukellukselta

    TK nr. 1/2001 s. 32-35.

    Äskettäin merestä nostettu H. L. Hunley oli ensimmäinen sukellusvene, jolla tehtiin onnistunut sotilasoperaatio. Yhdysvaltojen sisällissodassa pahoin alakynnessä olleet etelävaltiot käyttivät sitä 1864 Charlestonin edustalla käydyssä meritaistelussa, jossa se upotti pohjoisvaltioiden USS Housatonicin. Paluumatkalla jokin meni kuitenkin vikaan.

  • Itämeren Titanic

    TK nr. 6/2003 s. 56-63.

    Tammikuussa 1945 noin 3,5 miljoonaa saksalaista yritti paeta puna-armeijan tieltä. Päästyään Wilhelm Gustloff -laivaan osa heistä luuli jo olevansa turvassa. Torpedot kuitenkin upottivat aluksen jääkylmään Itämereen. Turmassa kuoli 9343, joista 8000 oli naisia ja lapsia.

  • Uutta tekniikkaa syvyyksiin

    TK nr. 1/2002 s. 34-41.

    Yli 70 prosenttia maapallon pinnasta on veden peitossa. Meret ovat haasteellinen tutkimuskohde paitsi kokonsa myös erikoisolojensa vuoksi. Haasteeseen yritetään vastata uusilla laitteilla, joilla päästään kartoittamaan vielä huonosti tunnettua Maan osaa. Erityisen paljon odotetaan sukellusaluksilta ja roboteilta.

  • Sodasta koneiden konflikti

    TK nr. 2/2000 s. 22-27.

    Robottitekniikan kehitystä ohjaa asevarustelu. Arviolta kaksi kolmesta meneillään olevasta kehityshankkeesta on sotilaallisia. Onko tekniikan edistyminen sumentanut käsityksen sodan todellisuudesta? Uusissa visioissa sota on kuin tietokonepeli, jossa taistelee ja kuolee vain robotteja.

  • Sukellusveneellä olisit jo perillä

    TK nr. 2/2001 s. 40-41.

    Tulevaisuudessa sukellusveneellä voidaan ehkä matkata joutuisammin kuin nopeimmilla lentokoneilla. Sukellusveneen nopeus perustuu veneen ympärille syntyvään ilmataskuun, jossa kitkan vaikutus on lähes olematon. Suunnittelijoiden ongelmana on sukellusveneen ohjaus, sillä törmääminen yli 5 000 kilometrin tuntinopeudella esimerkiksi valaaseen olisi katastrofi.

  • Sukellusvene myrkyttää merta

    TK nr. 2/2007 s. 52-55.

    Sotatarvikkeita ja elohopeaa kuljettaneen saksalaisen sukellusveneen matka päättyi 1945 Norjan länsirannikolle. Sen hylky on Pohjanmeren suurimpia ympäristöuhkia. Nyt Norjassa etsitään keinoja, joilla jo vuotava myrkkylähde voitaisiin tehdä vaarattomaksi.

  • Sukellusvene lähtee savottaan

    TK nr. 8/2005 s. 64-67.

    Miljoonia käyttökelpoisia puunrunkoja ja tukkeja on jäänyt patoaltaisiin tai uponnut uittoreiteille. Niitä on ollut tähän saakka vaikeaa hyödyntää, mutta nyt uusi laite helpottaa puutavaran nostoa veden alta. Kauko-ohjattava sahaava sukellusvene etsii vedestä puita ja leikkaa ne tarvittaessa irti.

  • Ilmojen teille veden alta

    TK nr. 16/2006 s. 32-35.

    Yhdysvaltalainen aseita, lentokoneita ja avaruustekniikkaa valmistava Lockheed Martin -yhtiö kehittää uudentyyppistä lentäjätöntä ilma-alusta, Cormorantia. Se ei tarvitse lentoonlähtöä varten kiitotietä vaan nousee siivilleen laivan ohjussiilosta. Cormorant voidaan laskea liikkeelle esimerkiksi 50 metrin syvyydessä uivasta ydinsukellusveneestä.

  • Veden alla vedyllä

    TK nr. 17/2003 s. 46-47.

    Polttokennotekniikka tekee tuloaan paitsi maanteille myös veden alle. Saksalainen U 31 -sukellusvene kulkee vedyllä hiljaa ja huomaamattomasti. Se ei myöskään saastuta, sillä päästöt koostuvat vedestä.

  • Nereus kävi Maan pohjalla

    18.12.2009.

    Erikoisvahva miehittämätön sukellusalus mullistaa syvänteiden tutkimuksen.

  • Polkusukellusvene ui kuin delfiini

    TK nr. 12/2009 s. 42-43.

    40-vuotias yhdysvaltalaismies aikoo ylittää Atlantin poljettavalla sukellusveneellä.
    Pähkähullulta kuulostava hanke kiinnostaa suuresti varsinkin meribiologeja.

  • 100 vuotta merisotaa syvyyksissä

    TK nr. 16/2005 s. 46-53.

    Sukellusveneet ovat kehittyneet huimasti vuodesta 1905. Menneissä sodissa ne ovat olleet sekä hyökkääjiä että maalitauluja, mutta nykyisille ydinkäyttöisille sukellusveneille muista sotalaivoista ei ole juuri vastusta.

  • Sarjakuvahai ui kuin unelma

    TK nr. 18/2005 s. 14-15.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.