suhteellisuusteoria
-
Fysiikka on tullut tienhaaraan
Fysiikan alalla on viime vuosikymmeninä juhlittu suuria saavutuksia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että koko tieteenala on valinnan edessä: Pitäisikö jatkaa ”kaiken teorian” kehittämistä? Vai olisiko sen sijaan syytä keskittyä luomaan keksintöjä, jotka hyödyttävät kaikkia. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi ensimmäistä halvempi, ja lisäksi sille olisi helpompi saada taloudellista tukea. Monet fyysikot eivät kuitenkaan halua luopua Einsteinin työn jatkamisesta. Tässä artikkelissa käsitellään tulevaisuuden haasteiden lisäksi Newtonin painovoimalaista alkanutta kehitystä, joka voi huipentua samaisen voiman ymmärtämiseen.
-
Kenen keksintöä mustat aukot ovat?
27.11.2011.
Mustina aukkoina nykyään tunnettu ilmiö kuvattiin jo 1700-luvulla, mutta varsinaisesti ne keksittiin vasta Einsteinin suhteellisuusteorian myötä.
-
-
Avaruus kaareutuu
TK nr. 1/2008 s. 56-57.
Teoria ajan ja avaruuden kaareutumisesta on 90 vuotta vanha, ja sille on etsitty kokeellista vahvistusta 40 vuotta. Nasan Gravity Probe B -satelliitin mittaustuloksista on vihdoin saatu todisteet kahdesta ilmiöstä, jotka Einstein ennusti yleisessä suhteellisuusteoriassaan.
-
Avaruuden aikakoneet
TK nr. 11/2002 s. 32-37.
Aikamatkailu on mahdollista. Ainakin teoriassa. Jos Einsteinin suhteellisuusteoriaan perustuva esitys pitää paikkansa, on mahdollista, että maailmankaikkeudessa on ns. madonreikiä eli käytäviä, jotka yhdistävät nykyajan, tulevaisuuden ja menneisyyden. Yhtään madonreikää ei ole vielä löydetty,
mutta jo nyt kiistellään siitä, minkä kokoisia ja miten kestäviä ne olisivat ja mitä riskejä ajassa matkustamiseen liittyisi. -
Einsteinin tahdissa
TK nr. 2/2005 s. 66-73.
Sata vuotta sitten näytti siltä, että planeetat liikkuivat tietyn kaavan mukaan ja avaruus ja aika olivat kaikkialla samat. Sitten tiedemaailmalle tuntematon 26-vuotias patenttivirkailija käänsi kaiken päälaelleen. Fysiikka piti määritellä uudelleen.
-
Valo muuttaa nopeuttaan?
TK nr. 4/2005 s. 32-37.
Katsaus valon historiaan
Valonnopeus on mitattu kolmena eri ajankohtana. Mittaukset perustuvat osaksi maailmankaikkeuden vanhimpien galaksien tutkimiseen ja osaksi radioaktiivisten aineiden hajoamisaikoihin Afrikassa Gabonissa sijaitsevassa kaivoksessa. Paniikkihäiriö aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta
TK nr. 8/2001 s. 10.
Mistä paniikkihäiriössä on kyse? Siitä puhutaan paljon, mutta sen oireista ja hoitotavoista kerrotaan yleensä niukasti. Miksi?
Periaatteessa ylittämätön valonnopeus
TK nr. 10/2001 s. 5.
Fysiikan oppikirjoissa kerrotaan, että mikään ei voi liikkua valoa nopeammin. Miksi ei?
-
Tietoa vai uskoa?
TK nr. 18/2007 s. 64-80.
Kristityissä maissa kirkko ohjasi kauan tieteen harjoittamista. Tänä päivänä tutkimuksen riippumattomuus on tutkijan työn lähtökohta, eikä tulosten tarvitse olla sopusoinnussa uskonnollisten käsitysten kanssa. Viime aikoina tutkijat ovat taas joutuneet ottamaan kantaa selitysmalleihin, joissa sekoittuvat tieteellinen teoria ja uskonto. Tiedeyhteisöä on puhuttanut esimerkiksi älykäs suunnittelu, joka hyväksyy myös yliluonnolliset selitykset.
Uusi ase viruksia vastaan
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Ilmainen näytelehti
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Gallup
ONGELMA: Mitä haluat kertoa?
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Seuraa Avaruusblogia
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.
