06.12.2011.
Juoksumattokokeet osoittivat, että haarniska väsytti ritarit helposti.
21.02.2011.
Kybersotaa voidaan käydä tekemällä verkkoiskuja ja harjoittamalla vakoilua.
TK nr. 7/2004 s. 56-61.
Biologiset ja kemialliset aseet eivät suinkaan ole uusia keksintöjä. Sodankäynnissä turvauduttiin likaisiin keinoihin jo ainakin antiikin aikana. Vihollista vastaan käytettiin käärmeitä, ampiaispesiä, skorpionipommeja, napalmin kaltaisia polttoaseita ja ruttoon kuolleita ruumiita.
TK nr. 2/2000 s. 22-27.
Robottitekniikan kehitystä ohjaa asevarustelu. Arviolta kaksi kolmesta meneillään olevasta kehityshankkeesta on sotilaallisia. Onko tekniikan edistyminen sumentanut käsityksen sodan todellisuudesta? Uusissa visioissa sota on kuin tietokonepeli, jossa taistelee ja kuolee vain robotteja.
TK nr. 3/2011 s. 58-61.
Maailmanlaajuinen tietoverkko voi olla myös rintama. Jo nyt siellä mellastavat vakoojat ja hakkerit, mutta monet
tutkijat pelkäävät, että edessä on
todellinen digitaalinen kilpavarustelu. Kiinalla väitetään olevan jo kymmenentuhatta verkkosotilasta, ja moni muukin maa valmistautuu internetkonflikteihin.
TK nr. 10/2001 s. 56-61.
Muinoin Afganistan tunnettiin
kulttuurisesta avoimuudestaan.
Nyt sodan runtelemasta maasta on tullut takapajuisuuden ja ahdasmielisyyden symboli. Omintakeisesti islamia
tulkitsevat talebanit ovat
sulkeneet naiset yhteiskunnan ja oman maansa kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle.
TK nr. 8/2005 s. 48-51.
Ensimmäisessä maailmansodassa taisteltiin monella rintamalla. Italia ja Itävalta kävivät kilometrien korkeudessa Alpeilla sotaa kolme ja puoli vuotta. Rintamalinja ei juuri
liikkunut ja laukaustenvaihtoa oli harvakseltaan, mutta silti vuorilla kuoli 20 000 sotilasta.
TK nr. 11/2001 s. 72-77.
Tyynessämeressä sijaitseva
Peleliun saari muistuttaa
hautausmaata. Japanilaiset ja yhdysvaltalaiset taistelivat siellä kiivaasti kaksi ja puoli kuukautta 1944. Vuoden 1947 jälkeen saari vaipui unohduksiin. Tieteen Kuvalehden David Lazenby ja hänen tutkimusryhmänsä
tutustuivat tämän vuoden alussa saareen, jonka sademetsässä sota ja kuolema ovat yhä läsnä.
TK nr. 2/2000 s. 9.
Viime aikojen sotilaallisissa selkkauksissa on käytetty ns. täsmäaseita. Mitä nämä täsmäaseet ovat ja miksi niitä kutsutaan täsmäaseiksi, vaikka ne eivät aina osu maaliinsa?
TK nr. 11/2000 s. 50-55.
Asevarustelun tueksi luotu Yhdysvaltojen puolustusministeriön DARPA on maailman tuotteliaimpia teknisiä kehitysyksiköitä. Sen luomuksia ovat myös monet siviilikäytössä olevat keksinnöt,
esimerkiksi Internet.
TK nr. 1/2008 s. 68-71.
Sudanin eteläosat olivat yli 20 vuoden ajan sisällissodan kourissa. Tutkijat yllättyivät positiivisesti, kun kävi ilmi, että alueen villieläimet voivat silti hyvin. Seuraava haaste on turvata se, että eläimet selviävät myös rauhasta.
TK nr. 5/2004 s. 66-71.
Ihminen ei ole vuosituhansiin käynyt sotiaan omin voimin. Asetekniikan kehittymisestä huolimatta eläimet eivät
säästy sotapalvelukselta nykyäänkään. Yhdysvaltojen armeija käyttää Irakissa mm. merileijonia ja delfiinejä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.