Silmätysten historian kanssa

Sivu 1 / 2Jatka
Hindenburgin viime hetket

TK nr. 2/2004 s. 42-47.

6. toukokuuta 1937 oli yksi ilmailun historian synkimmistä päivistä. Hindenburg-ilmalaiva oli juuri lentänyt Atlantin yli. Vastatuuli, sade ja ukkonen olivat viivyttäneet matkaa, mutta muuten lento Frankfurtista Lakehurstiin New Yorkin eteläpuolelle oli sujunut suunnitelmien mukaan. Juuri ennen laskeutumista jokin meni kuitenkin pieleen. Satojen katselijoiden silmien alla ilmalaiva syttyi palamaan. Katselijat eivät uskoneet, että kukaan selviäisi hengissä.

Lue lisää
Neroa syytettiin palosta

TK nr. 1/2005 s. 52-55.

Heinäkuun 18. ja 19. päivän välisenä yönä vuonna 64 syttyi
yksi maailmanhistorian tuhoisimmista tulipaloista. Tuli pääsi irti Rooman tiheästi asutussa keskustassa ja levisi nopeasti kaupungin muihin osiin, missä se riehui yli viikon. Jo palon aikana alettiin huhuta, että katastrofin aiheuttaja olisi keisari Nero.

Lue lisää
Daltonien tuomiopäivä

TK nr. 2/2005 s. 54-57.

5. päivänä lokakuuta 1892 kello 9.30 viisi pahamaineisen Daltonin koplan jäsentä ratsasti pieneen kansasilaiseen Coffeyvillen kaupunkiin. Roistojen aikeena
oli ryöstää kaupungin molemmat pankit samanaikaisesti.
Aie kilpistyi siihen, että kaupungin asukkaat tarttuivat aseisiin. Coffeyville Journalin toimittaja David Stewart Elliott näki tapahtumat omin silmin ja julkaisi jutun lehdessään.

Lue lisää
Pompejin hävitys

TK nr. 3/2004 s. 66-69.

24. elokuuta vuonna 79
Keskipäivän aikaan Vesuvius purkautui räjähdellen. 33 km
korkea tuhkapilvi pimensi auringon.
Tuhkaa ja hohkakiveä satoi tulivuoren juurella asuvien kauhistuneiden ihmisten päälle.
Pian kolme kaupunkia
oli hautautunut tuhkaan. Yksi uhreista oli historioitsija
Plinius vanhempi, jonka sisarenpoika myöhemmin kuvaili tapahtumien kulkua.

Lue lisää
Kaikki valta neuvostoille!

TK nr. 3/2005 s. 70-73.

Marraskuun 7. päivän vastaisena yönä 1917 Pietarissa kuohui. Leninin ja Trotskin johtamat
bolshevikit olivat valmiita kaatamaan hallituksen ja
kaappaamaan vallan. Yhdysvaltalainen lehtimies John
Reed seurasi vallankumouksen päämajasta Smolnasta Venäjän vallankumouksen viimeisen näytöksen alkua.

Lue lisää
Pyhä keihäs johti voittoon

TK nr. 4/2005 s. 64-67.

14. kesäkuuta 1098. Ensimmäiset ristiretkeläiset olivat ansassa. Piiritettyään kauan strategisesti tärkeätä Antiokian kaupunkia he olivat lopulta päässeet sen muurien sisäpuolelle. Silloin muslimit piirittivät heidät eivätkä he päässeet jatkamaan matkaansa Jerusalemiin.
Ruokaa ei ollut, ja tilanne oli epätoivoinen, kunnes yksi kristityistä näki unessa ilmestyksen.

Lue lisää
Intiaanien vastaisku

TK nr. 5/2004 s. 42-47.

25.6.1876
Etelä-Dakotan intiaanit olivat poistuneet reservaateista, joihin hallitus oli heidät määrännyt. Siksi hallitus lähetti ratsuväen
pakottamaan intiaanit takaisin reservaatteihin. Everstiluutnantti Custer ja hänen 646 miestään saapuivat ensimmäisinä Little Bighorn -joen varrella sijaitsevaan
leiriin etelästä. Custerin oli määrä odottaa muita joukkoja, mutta hän ei voinut vastustaa kiusausta näyttää esimiehilleen, mihin hän pystyisi, joten hän antoi hyökkäyskäskyn.

Lue lisää
Filosofi vastusti tapponäytöksiä

TK nr. 5/2005 s. 70-73.

Veriset taistelunäytökset olivat antiikin Roomassa suosittua ajanvietettä. Yleisön verenhimo vaikutti kyltymättömältä. Filosofi Seneca oli kauhuissaan, kun hän vuoden 60 tienoilla joutui näkemään kuolemaantuomittujen tappavan toisiaan amfiteatterissa. Hän kuvasi julmuuksia ystävälleen Luciliukselle osoittamassaan kirjeessä.

Lue lisää
Viikinkipäällikön hautajaiset

TK nr. 6/2004 s. 42-45.

Volgajoki, vuonna 922
Arabialainen lähettiläs Ibn Fadlan kohtasi joukon viikinkejä
pienessä kylässä Volgan rannalla Keski-Venäjällä. Hän oli
kuullut, että viikingit polttivat vainajansa. Kun hän sai tietää
viikinkipäällikön juuri
kuolleen, hän halusi innokkaasti olla mukana hautajaisissa. Polttohautauksen lisäksi hän näki omin silmin, miten orjatar joutui seuraamaan isäntäänsä kuolemaan.

Lue lisää
Cookin matka Australiaan

TK nr. 7/2005 s. 60-63.

19. huhtikuuta 1770 James Cook näki Australian ensimmäistä kertaa
purjehdittuaan Endeavour-laivalla lähes kaksi vuotta. Hän johti tutkimusretkikuntaa, jonka Englannin meriministeriö oli lähettänyt valloittamaan tuntematonta maanosaa. Pitkän merimatkan aikana Cook kirjasi vaikutelmiaan laivan lokikirjaan.

Lue lisää
Jokiseikkailu Afrikassa

TK nr. 7/2004 s. 70-73.

17. marraskuuta 1855 David Livingstone saapui ensimmäisenä eurooppalaisena Afrikan suurimmille vesiputouksille. Hän oli ollut jo kaksi vuotta seikkailujen täyttämällä matkalla vieraan mantereen halki. Maapallon hienoimpiin luonnonnähtävyyksiin kuuluvat Victorian putoukset olivat Livingstonen matkan kohokohta.

Lue lisää
Sivistyneen barbaarin vieraana

TK nr. 8/2004 s. 70-73.

Vuoden 449 kesällä Jumalan ruoskaksi kutsuttu hunnikuningas Attila järjesti eurooppalaisille lähettiläille päivälliset. Vieraiden
joukossa olivat Itä-Rooman lähettiläs Maximin ja historioitsija Priscus. Priscukselle tarjoutui
ainutlaatuinen tilaisuus
päästä silmätysten miehen kanssa, joka villeine sotajoukkoineen piti koko Eurooppaa kauhun vallassa. Päivällisillä Priscusta viehätti Attilan sivistynyt käytös.

Lue lisää
Sivuhuomautusitsenäisti Norjan

TK nr. 9/2005 s. 30-33.

7. kesäkuuta 1905 Norjan pääministeri Christian Michelsen luki suurkäräjillä julistuksen, jonka viimeinen sivulause merkitsi Ruotsin ja Norjan unionin purkamista. Suurkäräjät hyväksyi julistuksen yksimielisesti. Ei vielä tiedetty, suostuisiko Ruotsi unionin purkuun, vai johtaisiko päätös pahimmassa tapauksessa aseelliseen selkkaukseen.

Lue lisää
Partiokäynti orjalaivassa

TK nr. 9/2004 s. 48-51.

22.5.1829 brittiläinen partioalus havaitsi orjalaivaksi epäillyn aluksen Afrikan rannikolla.
Britit seurasivat laivaa ja suotuisan tuulen ansiosta he saavuttivat sen seuraavana päivänä. Miehistö ampui kaksi kertaa laivan keulaa kohti, minkä jälkeen orjalaiva luopui pakoaikeista. Aseistetut brittiläiset meriupseerit ja pappi Robert Walsh astuivat orjalaivaan.

Lue lisää
Leikeistä alkoi noitavaino

TK nr. 10/2004 s. 70-73.

21. maaliskuuta 1692 Pohjois-Amerikassa Massachusettsissa Salemin kylässä alkoi oikeudenkäynti, jossa Martha Corey ja monta muuta naista
oli syytettyinä noituudesta. Kylän entinen pappi Deodat Lawson oli palannut seurakuntaansa ollakseen läsnä oikeudenkäynnissä. 25 ihmisen kuolemaan johtanut tapahtumaketju sai ilmeisesti alkunsa pikkutyttöjen leikeistä.

Lue lisää
Kaskelotti ajoi pyytäjät pakoon

TK nr. 10/2005 s. 70-73.

20. marraskuuta 1820 valaanpyyntialus Essex joutui useaan otteeseen hurjistuneen valaan hyökkäysten kohteeksi Tyynellämerellä ja sai vuodon. Pelastusveneisiin kiirehtinyt 20-henkinen miehistö ehti ottamaan mukaansa vain vähän evästä ennen laivan uppoamista. Nälkä ja jano tekivät useimmista selvää avomerellä. Kolmen kuukauden ajelehtimisen aikana ravinnoksi käytettiin myös ihmisen lihaa.

Lue lisää
Melkein pohjo isnavalle

TK nr. 11/2004 s. 54-59.

21. heinäkuuta 1893 napatutkija Fridtjof Nansen 12 hengen miehistöineen lähti Fram-laivalla Norjan pohjoisrannikolta kaukaista päämäärää kohti. Heidän
uskalias suunnitelmansa oli antaa laivan jäätyä kiinni ja ajelehtia jäiden mukana pohjoisnavalle, jossa kukaan ei vielä ollut käynyt. Monet pitivät retkeä suoranaisena
itsemurhana. Matkan edistyessä Nansen alkoi olla asiasta samaa mieltä.

Lue lisää
Hiroshima tuhoutui hetkessä

TK nr. 11/2005 s. 66-73.

6. elokuuta 1945 kello 8.15 yhdysvaltalainen pommikone Enola Gay pudotti maailman ensimmäisen ydinpommin Hiroshimaan Japaniin. Se oli ensimmäinen kahdesta uraanipommista, jotka lopulta päättivät toisen maailmansodan. Hiroshiman kaupunki muuttui hetkessä raunioiksi, ja henkiin jääneiden painajainen alkoi.

Lue lisää
Musta surma riehui Firenzessä

TK nr. 12/2005 s. 70-73.

Keväällä 1348 Firenzeen saapui mustana surmana tunnettu keuhko- ja paiserutto. Kauppiaat toivat pelätyn taudin siemenet mukanaan Aasiasta. Pian ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä. Italialaisen kirjailijan Giovanni Boccaccion kuvaus kertoo kaupunkilaisten kokemasta pelosta ja arkipäiväiseksi muuttuneen kuoleman aiheuttamasta välinpitämättömyydestä.

Lue lisää
Napoleonin tappio

TK nr. 13/2004 s. 66-71.

18. kesäkuuta 1815 Napoleon oli julistautunut uudelleen Ranskan keisariksi ja aikoi kukistaa Euroopan sotajoukot voidakseen toteuttaa suurvaltaunelmansa.
Pari päivää aiemmin Napoleon oli ajanut preussilaiset pakosalle, ja pienen belgialaisen maalaiskylän eteläpuolella piti nyt raivata loput vastustajat pois tieltä. Wellingtonin
herttuan johtamat yli 100 000 brittiä, saksalaista, belgialaista ja alankomaalaista olivat asemissaan odottamassa ranskalaisten hyökkäystä. Waterloon taistelu alkoi.

Lue lisää
Sivu 1 / 2Jatka