silmä

• •  
  •  
• 

  Kantasoluilla täytetty piilolinssi korjasi näön

  27.10.2009.

  Australialaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa sarveiskalvovauriot korjataan kantasoluilla täytetyllä piilolinssillä.

  Lue lisää

• 

  Onko ihmiselläkin vilkkuluomi?

  05.10.2009.

  Yön aikana silmäkulmaan on usein kertynyt rähmää. Se on vilkkuluomen työn tulos.

  Lue lisää

• Likinäöstä etua eläimille

  TK nr. 5/2001 s. 6.

  Esiintyykö eläimillä taittovirheitä? Jos esiintyy, niin miten tällaiset yksilöt tulevat toimeen?

  Lue lisää

• 

  Kolossikalmari on silmän evoluution ääripää solusta silmäksi

  TK nr. 17/2008 s. 66-73.

  Helmikuussa 2007 uusiseelantilaiset kalastajat saivat pyydykseensä harvoin tavatun syvänmeren eläimen, kolossikalmarin. Puoli tonnia painavan nilviäisen silmätkin ovat jalkapallon kokoiset. Ne ovat tarpeen lajin elinympäristössä tuhannen metrin syvyydessä, missä vallitsee lähes täydellinen pimeys. Evoluutio on tuottanut hyvin erilaisia näköelimiä eri olosuhteisissa eläville lajeille. Näköaisti onkin monelle eläimelle tärkein keino saada tietoa ympäristöstään.

  Lue lisää

• Silmien värikalvojen erivärisyys

  TK nr. 5/2002 s. 10.

  Muusikko David Bowien toinen silmä on ruskea ja toinen sininen. Mistä erivärisyys johtuu?

  Lue lisää

• Silmät ohjaavat itse itseään

  TK nr. 3/2000 s. 18.

  Lue lisää

• Uusia verkkokalvoja soluviljelmistä

  TK nr. 11/2000 s. 16.

  Silmästä otetuista kantasoluista onnistuttu kasvattamaan verkkokalvosoluja

  Lue lisää

• Tarkempi näkö silmänräpäyksessä

  TK nr. 15/2002 s. 12-13.

  Lue lisää

• Maailma toisin silmin

  TK nr. 6/2000 s. 70-77.

  Melkein kaikki eläimet näkevät, mutta niiden erottama maailma poikkeaa paljon ihmisen aistimasta ympäristöstä. Uuden tietokonetekniikan avulla on mahdollista saada aavistus siitä, miltä maailma näyttää vaikkapa kissan silmin katsottuna.

  Lue lisää

• Iiris todistaa henkilöllisyyden

  TK nr. 10/2000 s. 48-53.

  Ihmisen silmän iiris on sormenjälkeäkin
  henkilökohtaisempi. Uuden tekniikan avulla silmän pupillin ympärillä olevasta värikalvosta voidaan tehdä tunnus, joka takaa sen, että vain oikealla henkilöllä
  on käyttöoikeus esimerkiksi luottokorttiin.

  Lue lisää

• 

  Lintumaailmassa ratkaisee värisilmä

  TK nr. 2/2007 s. 44-51.

  Linnuilla on samankaltainen niin sanottu kamerasilmä kuin ihmisellä. Merkittäviä erottavia tekijöitä on kaksi. Linnuilla on kammaksi eli viuhkalisäkkeeksi kutsuttu rakenne, joka yhdistää lasiaisen näköhermoon. Lisäksi niillä on yksi värinäön ulottuvuus enemmän
  verkkokalvon tappisoluissaan. Tappisolut ovat valon eri aallonpituuksien eli värien havaitsemiseen
  erikoistuneita aistinsoluja. Ihminen aistii tappisoluillaan punaisen, vihreän ja sinisen valon. Linnut sen sijaan
  pystyvät erottamaan myös ultraviolettisäteitä, joiden aallonpituus on lyhyempi kuin näkyvän valon.

  Lue lisää

• Pallot jalostavat kultakalan piirteet

  TK nr. 9/2007 s. 14-15.

  Ihminen on vuosisatoja kestäneellä jalostustyöllään etäännyttänyt kasveja ja eläimiä villeistä kantamuodoista, jotta ne esimerkiksi miellyttäisivät enemmän silmää. Valikoimalla ja risteyttämällä on luotu myös lajikkeita, rotuja ja alalajeja, joiden esteettisistä arvoista voidaan olla monta mieltä. Kiinassa on tuhatvuotinen perinne akvaariokalojen jalostuksella. Sen tuloksena ovat syntyneet nämäkin kultakalat, joiden päätä reunustavat nesteen täyttämät pallot.

  Lue lisää