satelliitti

  • Sivu 1 / 2Jatka
  • 10 x 10 x 10 sentin kuutio tutkii avaruutta

    03.10.2011.

    Avaruustutkimuksen kustannuksia yritetään saada pienemmiksi lähettämällä avaruuteen edullisia pieniä kuution muotoisia satelliitteja.

  • 10 kuvaa Kuusta

    01.08.2011.

    Nasan LRO-luotain ja LCROSS-satelliitti löysivät kesällä 2009 Kuusta Aurinkokunnan kylmimmän kolkan, kadonneen kuukulkijan ja Neil Armstrongin jalanjäljet.

  • Satelliitti näkee sään

    TK nr. 18/2010 s. 40-47.

    Satelliitit pitävät Maata silmällä herkeämättä. Ne näkevät pilvien liikkeet ja tuulien suunnan ja auttavat varautumaan niin hurrikaaneihin kuin helteisiinkin. Avaruudesta näkyy myös ympäristön tila usein selvemmin kuin Maan päältä.

  • Universumin kasvot kirkastuvat

    TK nr. 9/2000 s. 32-35.

    Viime vuoden heinäkuussa avaruuteen lähetetty Chandra-röntgenteleskooppi on paljastanut uusia seikkoja maailmankaikkeuden ilmiöistä. Chandran avulla on voitu syventää tietämystä tunnetuista ilmiöistä, mikä auttaa tähtitieteilijöitä asettamaan universumin palaset kohdalleen.

  • Tarkka kuva kauempaa

    TK nr. 4/2002 s. 48-57.

    Satelliittien ansiosta Maa tunnetaan nyt paremmin kuin koskaan. Noin 36 000 kilometrin korkeudessa kiertävät tekokuut välittävät jatkuvasti tietoa maapallon ja sen ilmakehän ilmiöistä. Korkealla näköesteiden yläpuolella kulkevalle kameralle avautuu näkymiä verhottuun maailmaan.

  • Kiinan pitkä marssi avaruuteen

    TK nr. 12/2000 s. 64-67.

    Kiina on vähitellen kehittynyt vakavasti otettavaksi avaruusmahdiksi. Kiina on määrätietoisesti ja varsin onnistuneesti panostanut satelliittien laukaisupalvelujen kehittämiseen ja myymiseen muille maille. Seuraava askel on taikonautin lähettäminen avaruuteen.

  • Satelliitti mittaa salattuja voimia

    01.03.2010.

    Esa lähettää pian matkaan LISA Pathfinder -koesatelliitin. Sillä testataan tekniikkaa, jolla mitataan universumin painovoima-aaltoja.

  • IBEX piirsi kartan Aurinkokunnan rajasta

    08.02.2010.

    Aurinkokunnan ulkolaidalla on ainetta hyvin epätasaisesti.

  • Pienet satelliitit ratkovat suuria ongelmia

    TK nr. 1/2007 s. 32-35.

    Nasan menestyksekäs avaruusteleskooppi Hubble on saanut seuraa. Viime vuosina avaruuteen on laukaistu joukko pieniä satelliitteja, joilla on kullakin omat tehtävänsä Hubblen työn täydentäjänä. Vaatimattomasta koostaan huolimatta ne ovat jo saavuttaneet niin merkittäviä tieteellisiä tuloksia, että niiden havainnot määrittävät maailmankaikkeuden suurten selvittämättömien kysymysten tulevan tutkimuksen suunnan.

  • Eddington etsii elämää

    TK nr. 4/2001 s. 58-59.

    Onko Maa Linnunradan ainoa planeetta, jolla on ollut edellytyksiä
    elämän syntymiselle? Tutkijat yrittävät löytää vastauksen vanhaan kysymykseen uudella tutkimushankkeella. Tarkoituksena on tutkia 500 000 tähteä ja etsiä niiden lähistöltä Maan kaltaisia planeettoja.

  • SOHOn sadas komeetta

    TK nr. 8/2000 s. 16.

  • Avaruuden näköalapaikat

    TK nr. 8/2001 s. 42-43.

    Yli 200 vuotta sitten Joseph Lagrange julkaisi tutkielman kolmen kappaleen probleemasta. Hänen mukaansa nimettyjä Lagrangen pisteitä, joissa Maan ja Auringon vetovoimat ovat yhtä suuret, hyödynnetään nykyään satelliittien asemapaikkoina. Seuraavaksi Nasa lähettää matkaan MAP-satelliitin.

  • SOHO ennustaa auringonpilkut

    TK nr. 9/2000 s. 16.

    Aurinkotuulista varoitus kymmenen päivää etukäteen

  • Voimalat kiertoradalle

    TK nr. 9/2002 s. 38-41.

    Auringon valosta energiaa tuottavista satelliiteista, jotka lähettävät
    energian mikroaaltoina Maahan, on haaveiltu jo pitkään. Silkalta
    mielikuvitukselta kuulostava idea saattaa olla teknisesti toteutettavissa. Japanissa ja Yhdysvalloissa arvellaan, että ensimmäiset energiasatelliitit voisivat olla Maata kiertävällä radalla jo 40 vuoden kuluttua.

  • Siperian lohikäärme

    TK nr. 5/2003 s. 12-13.

  • Uusi kuva Maasta

    TK nr. 8/2007 s. 48-56.

    Kartanpiirustus oli vuosituhansien ajan tutkimusmatkailijoiden varassa. He työskentelivät usein henkensä kaupalla hankalissa olosuhteissa. Nykyään satelliitit avaavat lähes esteettömät näköalat kaikkein vaikeapääsyisimpiinkin maailman kolkkiin.
    Nykyaikaisella tekniikalla satelliittikuvista saadaan entistä enemmän irti niin maallikon kuin tutkijankin iloksi. Saksan avaruustutkimuslaitos DLR on koonnut satelliittien otoksista uudenlaisen maailmankartaston.

  • Saiko Maa veden komeetoilta?

    TK nr. 1/2005 s. 58-63.

    Komeetat ovat kiertäneet Aurinkoa kauemmin kuin planeetat.
    Tällä hetkellä on käynnissä kolme luotainhanketta, joiden tavoitteena
    on täsmentää kuvaa näistä kiertolaisista ja saada vastaus kysymykseen,
    ovatko vesi ja sen mahdollistama elämä maapallolla tuontitavaraa.

  • Piipittävä metallipallo aloitti avaruusajan

    TK nr. 4/2001 s. 69-72.

    Lokakuun 4. päivä vuonna 1957 oli ehtinyt iltaan. Neuvostoliiton
    avaruuskeskuksessa Baikonurissa oli yritetty pitkin päivää lähettää avaruuteen maailman ensimmäistä tekokuuta, Sputnikia. Pieni tekokuu oli sijoitettu maailman suurimman raketin kärkeen. Lähtölaskenta oli keskeytetty kerta toisensa jälkeen...

  • Sivu 1 / 2Jatka

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.