sairaus

Sivu 1 / 2Jatka
Miksi kuumetta koetetaan otsasta?

06.04.2011.

Onko otsan koettaminen hyvä tapa todeta kuume?

Lue lisää
Virukset rikkovat rajojaan

TK nr. 14/2006 s. 24-29.

Aids, lintuinfluenssa, ebola ja sars. Ihmiskunta joutuu aika ajoin kohtaamaan uusia vaarallisia viruksia, jotka yllättävät tutkijatkin. Virukset ovat jatkuvasti niskan päällä erinomaisen muuntautumiskykynsä ansiosta. Ne voivat saada nopeasti ominaisuuksia, jotka tekevät niistä jopa mahdottomia taltutettavia. Vaikka vain osa viruksista on hengenvaarallisia taudinaiheuttajia, virustutkimuksesta on tullut lääketieteen avainaloja.

Lue lisää
Uhkana pienet eliöt

TK nr. 3/2002 s. 36-41.

Pelättyjä pernaruttobakteereja sisältäneet kirjeet aiheuttivat paniikkitunnelmaa viime syksynä niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. Nykyaikaisen yhteiskunnan vakauden horjuttamista yrittävien terroristien käsissä monet muutkin virukset ja bakteerit ovat tehokas ase.

Lue lisää
Mustan surman syynä vikkelä virus

TK nr. 6/2002 s. 50-51.

Perinteisen käsityksen mukaan 1300-luvulla lähes puolet Euroopan asukkaista tappanut tauti, musta surma, johtui rottien levittämästä ruttobakteerista. Brittitutkijat Susan Scott ja Christopher Duncan kyseenalaistavat tämän näkemyksen ja väittävät, että taudinaiheuttaja oli hengenvaarallinen virus, joka tarttui helposti ihmisestä toiseen.

Lue lisää
Verensokeri tasapainoon uusin keinoin

TK nr. 16/2001 s. 56-59.

Maailmassa elää noin 150 miljoonaa ihmistä, jotka sairastavat tyypin 2 diabetesta. Tästä ”maailmanlaajuisesta epidemiasta” kärsiville on luvassa hyviä uutisia, sillä hoitoja kehitetään koko ajan. Lisäksi taudin etenemistä voi jarruttaa omilla elämäntavoilla.

Lue lisää
Köyhät ja valitut

TK nr. 1/2001 s. 44-53.

Nepalissa uskotaan, että jumalien valitsemalla
sanansaattajalla ei ole vaihtoehtoja: hänen on oltava
aina henkien ja kansan käytettävissä. Työstään
hän saa onnen suosiessa palkkioksi pussillisen riisiä.

Lue lisää
Eläimet lääkitsevät itseään

TK nr. 7/2004 s. 62-67.

Matolääkkeitä, hyttyskarkotteita,
antibiootteja, hormoneja, vitamiineja, lisäravinteita... Eläinten lääkekaapista löytyy kattava valikoima rohdoksia, joilla ne ehkäisevät ja hoitavat
erilaisia vaivojaan ja tautejaan.

Lue lisää
Kloonisika sairastuu Alzheimeriin

TK nr. 11/2008 s. 32-37.

Jos kädellisiä ei oteta huomioon, eläimistä eniten ihmistä muistuttaa sika. Tätä tietoa on käytetty pitkään hyväksi lääketieteellisessä tutkimuksessa. Nyt sian tutkimuskäyttö saa uusia muotoja, kun lajiin on onnistuttu siirtämään Alzheimerin tautia aiheuttava ihmisen geeni. Seitsemän kloonattua Alzheimer-porsasta auttavat hoidon etsimisessä.

Lue lisää
Genomiprojekti etenee: yksi kromosomipari kartoitettu

TK nr. 5/2000 s. 14-15.

Ihmisen kromosomiparin numero 22 emäsjärjestys saatu selvitettyä

Lue lisää
Jäätiköissä esihistoriallisia viruksia

TK nr. 3/2000 s. 13.

Lue lisää
Kieroon katsottu lääkäri taltutti koleraepidemian

TK nr. 9/2001 s. 69-72.

Lontoon kaupungin viranomaiset eivät suhtautuneet kovin vakavasti lääkäri John Snow’n puheisiin, vaikka he kuuntelivat kohteliaasti hänen esitelmänsä siitä, miten kaupungissa nopeasti levinnyt kolera saataisiin kuriin. Snow väitti, että ongelma poistuisi estämällä vedenotto yhdestä vesipostista...

Lue lisää
Aikalaisten ivaama parantaja

TK nr. 10/2000 s. 67-70.

Edward Jenner oli hyvin ihmeissään, kun lehmärokon
sairastaneet lypsäjät välttyivät vaaralliselta
isorokkotartunnalta. Hän päätti ottaa asiasta selvää ja ryhtyi
kokeisiin. Tuloksena oli lääketieteen historiaa: toimiva isorokkorokote.

Lue lisää
Egyptin sairas yläluokka

TK nr. 14/2000 s. 54-55.

Muinaisen Egyptin yläluokka eli 3500 vuotta sitten ylellistä elämää. Theban kauniit ja rikkaat asuivat palatseissa, ja heidät kuvattiin lähes jumaliksi. Tuore tutkimus osoittaa kuitenkin, että ylimystö sairasti paljon. Tuberkuloosi, loiset ja syöpä olivat yleisiä, ja rikkaimmatkin kuolivat usein alle 30 vuoden iässä.

Lue lisää
Pasteurin löytöretki mikrobien maailmaan

TK nr. 15/2000 s. 71-74.

Kemisti Louis Pasteur havaitsi, että
mikrobeja on kaikkialla. Kun hän väitti niiden voivan aiheuttaa
tauteja, häntä ei otettu vakavasti edes lääkäripiireissä.
Aikalaisten oli vaikeaa uskoa, että niin pienistä eliöistä voisi aiheutua jotakin harmia ihmiselle...

Lue lisää
Keinotekoinen nenä herkistyy

TK nr. 4/2002 s. 44-47.

Hajuja tunnistavien menetelmien kehittäminen nopeuttaa aineiden havaitsemista ja analysointia. Hajuntunnistuslaite, ns. tekonenä, saattaa jonakin päivänä
olla olennainen osa niin kodinkoneita kuin lääkärin diagnosointivälineitäkin.

Lue lisää
Meren elävistä uusia rohtoja moneen tautiin

TK nr. 1/2002 s. 42-45.

Meri on haasteellinen elinympäristö. Siihen sopeutuneilla eläimillä on erilaisia viestintä- ja puolustuskeinoja kuin maaeläimillä. Merieläinten kemiallisilla aineilla on myös lääketieteellistä merkitystä, sillä niistä voidaan kehittää
esimerkiksi uusia syöpälääkkeitä.

Lue lisää
Syöpäpotilaat parantavat itsensä

TK nr. 3/2001 s. 32-35.

Silloin tällöin lehdissä kerrotaan kuolemansairaista syöpäpotilaista,
jotka ovat ihmeellisellä tavalla voittaneet sairautensa, vaikka
lääkärit ovat todenneet, että toivoa ei enää ole. Tutkijat eri puolilla
maailmaa yrittävät selvittää näitä ihmeparanemisia. Suurin
kummastuksen aihe on se, miksi syöpäsolut äkkiä tuhoavat itsensä.

Lue lisää
Veri lääkkeiden raaka-aineena

TK nr. 3/2002 s. 54-57.

Veren nestemäinen osa, plasma, on osoittautunut merkittäväksi lääkeaineiden lähteeksi. Lääketeollisuudella on jo nyt tarjota lukuisia valmisteita, joita voidaan käyttää sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Lisää käyttökelpoisia tuotteita on luvassa lähiaikoina.

Lue lisää
Rokottamattoman riesana virusinfektioiden jälkitaudit

TK nr. 4/2001 s. 5.

Millaisia haittavaikutuksia lasten rokotusohjelmaan kuuluvilla rokotteilla on? Onko turvallisempaa rokotuttaa lapsi vai antaa lapsen sairastaa?

Lue lisää
Monikäyttöinen kantasolu

TK nr. 4/2001 s. 52-57.

Kantasolut ovat tällä hetkellä monikäyttöisyytensä ansiosta
erittäin lupaavia tutkimuskohteita.
Aiemmin kantasoluja oletettiin löytyvän vain alkioista, mutta niitä on myös aikuisten kudoksissa.
Mikäli aikuisten kantasoluja
opitaan käyttämään, alkioiden solujen käytöstä voidaan luopua.

Lue lisää
Sivu 1 / 2Jatka