sää
-
Missä sattuu vähiten luonnonkatastrofeja?
05.01.2012.
Luonnonmullistuksia voi syntyä monista eri syistä, ja niitä voi periaatteessa saattua missä vain.
-
Teema: Sää
30.08.2011.
Kaikki puhuvat säästä, eikä ihme, sillä sää voi muuttaa suunnitelmia. Tutustu teemasivustoon, joka käsittelee säätä, myrskyjä ja sääilmiöitä.
-
ZeniQ-sääasema kertoo sään
02.08.2011.
Heitä kristallipallo nurkkaan ja tartu sen sijaan sääpalloon. Kun tilaat Tieteen Kuvalehden, saat tyylikkään sääaseman.
-
Visa: Millainen säätietäjä olet?
27.07.2011.
Säästä puhutaan paljon, ja se kiinnostaa aina, mutta kuinka paljon oikeasti tiedät säästä eri puolilla maailmaa.
-
Säiden säätäjät
TK nr. 8/2002 s. 22-27.
Ihminen on kautta historian toivonut voivansa hallita säätilaa. Tanssien ja rukouksien avulla on pyritty kutsumaan sadetta tai torjumaan rajuilmaa. Nyt näyttää siltä, että toive on toteutumassa kemian keinoin. Tällä hetkellä ihminen voi leikkiä säiden säätäjää paikallisesti, seuraava haaste ovat laajemmat sääilmiöt.
-
Miten paljon joulusää vaihtelee?
21.12.2010.
Joulun säästä riittää aina puhuttavaa. Millaisia ennätyksiä tunnetaan?
-
Miten lumi syntyy?
17.12.2010.
Onko totta, ettei maahan voi pudota kahta samanlaista lumihiutaletta?
-
Teema: Sade
20.09.2010.
Sää ja eritoten sateet ovat aina hyvä puheenaihe. Lue tästä lisää kaikesta mahdollisesta märästä, jota taivaalta sataa.
-
Keskellä viikkoa sataa eniten
20.09.2010.
Tiistai, keskiviikko ja torstai ovat vetisimmät viikonpäivät – ainakin suurkaupungeissa, todetaan Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa.
-
Sateiset ennätykset
20.09.2010.
Mikä on maailman sateisin asuttu paikka? Paljonko sadetta on saatu kerralla? Tutustu sateisiin liittyviin ennätyksiin.
-
Näin rakeet syntyvät
20.09.2010.
Rakeet ovat ensin jäätyneitä sadepisaroita. Niistä voi muodostua golfpallon kokoisia rakeita.
-
Miten tornado syntyy?
19.07.2010.
Mitkä voimat saavat ilman pyörimään vinhasti ja etenemään suppilona?
-
Miksi valaat ajautuvat rannalle kuolemaan?
15.02.2010.
Terveet valaat joutuvat joskus kohtalokkain seurauksin liian lähelle rantaa. Rantautumiseen on esitetty monia syitä.
-
Kuvia ilmaston muutoksesta
TK nr. 17/2007 s. 58-61.
Jotta voisi ennustaa tulevaisuutta, on hyvä tuntea menneisyyttä. Ilmastohistoriaa on totuttu tutkimaan puiden vuosirenkaista ja mannerjäästä, mutta kiinnostavaa tietoa voi löytyä yhtä hyvin vaikkapa vanhoista päiväkirjoista ja valokuva-albumeista.
-
Odotettavissa sydänvaivoja
TK nr. 11/2002 s. 38-39.
Sään tiedetään vaikuttavan ihmisten terveyteen. Tästä syystä Isossa-Britanniassa on alettu laatia sääennustuksia erityisesti terveydenhuollon tarpeisiin. Niistä
on todettu olevan hyötyä mm. suunniteltaessa hoitohenkilökunnan työvuoroja. Pilvestä pullahtaa nisiä
TK nr. 5/2007 s. 14-15.
Etenkin lähellä päiväntasaajaa kuurosade- tai ukkosrintamasta erottuu joskus pilviä, joista näyttää roikkuvan hieman tyhjentyneiden ilmapallojen kaltaisia ulokkeita. Tällaisia mammatus- eli utarepilviä muodostuu hyvin kosteassa ja epävakaassa ilmamassassa, jossa vesipisarat ja jääkiteet alkavat pudota maata kohti ikään kuin venyttäen pilveä. Utarepilvet liittyvät yleensä rajuilmaan.
Uusi ase viruksia vastaan
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Ilmainen näytelehti
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Gallup
ONGELMA: Mitä haluat kertoa?
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Seuraa Avaruusblogia
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.
