sademetsä

Pienin sammakko on 7,7 milliä pitkä

23.05.2012.

Yhdysvaltalaisbiologit löysivät sammakon, jonka vartalon pituus on keskimäärin vaivaiset 7,7 milliä.

Lue lisää
Sademetsästä löytyi yli 200 uutta lajia

04.03.2011.

Tutkijoiden matkat Papua-Uuden-Guinean vuoristoseuduilla poikivat muun muassa yhden uuden hiirisuvun.

Lue lisää
Sademetsän syvin olemus

TK nr. 15/2010 s. 28-35.

Tropiikki kuhisee elämän eri muotoja. Syytä siihen, miksi juuri siellä vallitsevat
luonnonolot suosivat lajien syntymistä, ei tiedetä, mutta asiasta on tarkoitus ottaa selvää. Kansainvälisessä projektissa lähempään tarkasteluun on päässyt 40 metsää.

Lue lisää
Sademetsä numeroina

07.06.2010.

Tiesitkö, että vanhimpien sademetsien arvioidaan olevan 60 miljoonan vuoden ikäisiä? Lue lisää numerotietoja sademetsistä.

Lue lisää
Sademetsän lajihautomo

TK nr. 16/2001 s. 22-29.

Aikaisemmin Etelä-Venezuelan sademetsän keskeltä kohoavia tepuivuoria pidettiin menneen maailman saarekkeina, joissa muualta kadonneet lajit olivat säilyneet turvassa sademetsissä kehittyneiltä kilpailijoiltaan. Nyt näyttääkin siltä, että sademetsien lajirunsaus on tepuivuorilla syntyneen ainutlaatuisen monimuotoisuuden sivutuote.

Lue lisää
Kivikauden ruokalista

TK nr. 17/2003 s. 56-61.

Uuden-Guinean viidakossa tiettömien taipaleiden takana ei voi olla kovin nirso ruokansa suhteen. Siellä ravinnoksi kelpaavat kaikenlaiset pienet eläimet hyönteisistä sammakoihin. Sademetsän henkiä lepytetään juhlilla, joissa mässäillään toukilla.

Lue lisää
Hyönteiset lääketieteen avuksi

TK nr. 5/2000 s. 74-77.

Sairauksia aiheuttavat bakteerit ovat kehittäneet kantoja, joihin antibiootit eivät enää tehoa. Apu ongelmaan saattaa löytyä yllättävältä taholta: kovakuoriaisista, toukista ja kärpäsistä. Hyönteisissä on nimittäin peptidejä, jotka tappavat tehokkaasti niin bakteereja kuin sieniäkin. Etelä-Amerikan sademetsässä tutkitaan hyönteisten immuunijärjestelmää.

Lue lisää
Hellästi hakaten

TK nr. 11/2001 s. 36-45.

Sademetsiä ei voida pelastaa vaatimalla niitä suojelualueiksi. Ratkaisun avain on niissä asuvien ihmisten toimeentulon turvaaminen. Se on mahdollista, jos sademetsien asukkaat, ympäristöjärjestöt ja metsäyhtiöt ryhtyvät yhteistyöhön.

Lue lisää
Metsän kansa ahdingossa

TK nr. 1/2001 s. 72-79.

Hakkuut, metsäpalot, salametsästys ja laiton eläinkauppa ovat romahduttaneet orankien lukumäärän. Jos kehitys jatkuu yhtä nopeana, oranki kuolee 20 vuoden kuluessa sukupuuttoon. Tieteen Kuvalehti on vuoden mittaan käsitellyt orankien hätää ja suojelutoimia. Artikkelisarja päättyy raporttiin Borneon sademetsästä.

Lue lisää
Lajien kirjoa kirjaamassa

TK nr. 10/2002 s. 22-29.

Huomattava osa Madagaskarin ainutlaatuisista eläin- ja kasvilajeista on vielä täysin kartoittamatta. Viime vuonna kansainvälinen tutkijaryhmä tarkasteli sademetsän lajistoa uudesta näkökulmasta: ilmalaivasta ja puiden latvasta.

Lue lisää
Sademetsän sivilisaatio jätti perinnöksi mustaa multaa

TK nr. 17/2009 s. 22-29.

Amazonin ja sen sivujokien rannoilla eli ehkä vielä viisisataa vuotta sitten miljoonia ihmisiä, jotka osasivat muuttaa sademetsän köyhän maaperän tuottoisiksi viljelmiksi. Äskettäin Pohjois-Brasiliasta löytyi 28 muinaisen kaupungin jäännökset. Amazonasin kaupunkikulttuuri hävisi, kun eurooppalaisten tuomat taudit surmasivat lähes koko väestön.

Lue lisää
MAAILMAN SUURIN LUOLASTO paisuu entisestään

TK nr. 11/2010 s. 32-37.

Borneossa Whiterockin luolaa vuonna 2009 tutkimaan lähtenyt retkikunta ei odottanut löytävänsä
mitään mullistavaa, mutta toisin kävi. Luolan yhdessä haarassa tuntui yllättäen vetoa ja sen perältä kantautui veden solinaa. Ääntä seuranneet tutkijat löysivät luolasta tuntemattoman haaran.
Vaikka tutkimukset ovat kesken, uusi osa tekee Gua Batu Putihin luolastosta maailman suurimman.

Lue lisää
Uusia hämähäkkilajeja

Papua-Uuden-Guinean kolme uutta hämähäkkilajia edustavat aiemmin tuntemattomia sukuja.

Lue lisää
Eläinten Big Brother

TK nr. 9/2007 s. 46-51.

Panamalaisessa saaressa seurataan sademetsän asukkaiden elämää tosi-tv:n malliin. Pääosassa ovat agutit, laiskiaiset, oselotit ja linnut. Eläimiin kiinnitetyillä radiolähettimillä ja langattomalla antenniverkolla ekosysteemiä voidaan seurata yötä päivää. Tiedot siirtyvät internetissä vaikka toiselle puolelle maapalloa.

Lue lisää
Jaavan jättiläinen

TK nr. 10/2005 s. 48-53.

Uhanalaiset jaavansarvikuonot elävät erakkoina sademetsien kätköissä.
Aiemmin niistä on saatu vain muutama kuva kamera-ansoilla. Saksalainen Volker Kess teki elämänsä vaikeimman tutkimusretken Indonesiaan Ujung Kulonin kansallispuistoon toiveenaan ikuistaa sarvikuono kamerallaan.

Lue lisää
Yungas vilisee uusia lajeja

TK nr. 4/2008 s. 48-55.

Köysille ja viidakkoveitsille on käyttöä tieteen teossakin, sillä sademetsän salat eivät avaudu ilman niitä. Etelä-Amerikassa Yungasin rehevissä metsissä biologit joutuvat jopa roikkumaan 30 metrin korkeudessa runsaslajista eläimistöä kartoittaessaan.

Lue lisää
Brasiliasta löytyi uusia apinalajeja

TK nr. 12/2000 s. 17.

Lue lisää