TK nr. 9/2011 s. 68-71.
Rotta on ollut ihmisen seuralaisena jo tuhansia vuosia. Yhtä kauan ihminen on yrittänyt päästä siitä eroon. Avuksi on otettu kissat, koirat ja myrkyt, mutta tulokset eivät ole olleet kummoiset. Rottia on lähes kaikkialla, missä ihmisiäkin. Nykyisin maailman rottakanta on suurempi kuin koskaan.
21.12.2010.
Itä-Timorista löytyi kuusikiloisen rotan fossiilistunut kallo.
TK nr. 13/2009 s. 42-43.
Raskas kokemus, kuten kidutus, voi tehdä ihmisestä pelokkaan. Tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan jännitystilojen hallinnassa ovat avainasemassa mantelitumakkeiden ITC-solut. Jos niitä opitaan ohjaamaan, traumaperäisen stressin hoito saattaa mullistua.
TK nr. 12/2006 s. 32-37.
Monille eläimille ihminen on parasta, mitä niille on tapahtunut. Jalostettujen eläinten lisäksi monet luonnonvaraiset lajit ovat käytännössä täysin riippuvaisia ihmisestä. Usein kysymys on viha-rakkaussuhteesta, joka toimii toisen ehdoilla.
TK nr. 17/2005 s. 48-51.
Kimeerit ovat eliöitä, joissa on geneettisesti erilaisia soluja tai kudoksia. Kimeerissä voi olla myös ihmisen osia. Tämä mahdollisuus avaa niin toiveikkaita kuin pelottaviakin näkymiä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.