rokote

Voiko elimistö tottua myrkkyyn?

02.05.2012.

Voiko elimistö tottua haitallisiin kemikaaleihin? Entä toksiineihin?

Lue lisää
Geenejä ruiskuun

TK nr. 6/2011 s. 52-57.

Lääkärien työkalupakkiin on tullut uusia välineitä. Perinteisesti rokotteissa on
käytetty heikennettyjä tai kuolleita viruksia tai bakteereja, joiden avulla elimistö
oppii tunnistamaan taudinaiheuttajan. Uudet rokotteet voivat sisältää pelkkiä
mikrobin geenejä tai proteiineja. Ne avaavatkin aivan uusia mahdollisuuksia.
Kun tähän asti rokotteilla on EHKÄISTY sairauksia, pian ne myös PARANTAVAT.

Lue lisää
Apuaineet tehostavat rokotetta

19.01.2011.

Uusiin rokotteisiin lisätään aineita, jotka tehostavat niiden vaikutusta.

Lue lisää
Rokote voi jättää rintasyövän historiaan

27.12.2010.

30. toukokuuta 2010: Hiirikokeissa on pystytty ehkäisemään syövän puhkeaminen.

Lue lisää
Teräste parantaa rokotteen tehoa

TK nr. 2/2011 s. 24-25.

Rokottaminen on nerokas keksintö. Uusien rokotteiden halutaan kuitenkin
vaikuttavan immuunijärjestelmän toimintaan vanhoja paremmin. Tavoitteeseen
voidaan päästä adjuvanteiksi kutsutuilla apuaineilla, jotka vahvistavat kehon
puolustusreaktiota – vieläpä kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.

Lue lisää
Aikalaisten ivaama parantaja

TK nr. 10/2000 s. 67-70.

Edward Jenner oli hyvin ihmeissään, kun lehmärokon
sairastaneet lypsäjät välttyivät vaaralliselta
isorokkotartunnalta. Hän päätti ottaa asiasta selvää ja ryhtyi
kokeisiin. Tuloksena oli lääketieteen historiaa: toimiva isorokkorokote.

Lue lisää
Pasteurin löytöretki mikrobien maailmaan

TK nr. 15/2000 s. 71-74.

Kemisti Louis Pasteur havaitsi, että
mikrobeja on kaikkialla. Kun hän väitti niiden voivan aiheuttaa
tauteja, häntä ei otettu vakavasti edes lääkäripiireissä.
Aikalaisten oli vaikeaa uskoa, että niin pienistä eliöistä voisi aiheutua jotakin harmia ihmiselle...

Lue lisää
Syöpätauti kuriin täsmärokotteella

TK nr. 2/2001 s. 34-35.

Syöpärokotetta on kehitetty jo sadan vuoden ajan melko laihoin tuloksin. Nyt päämäärää on lähestytty lupaavasti, sillä saksalaistutkijat ovat keksineet syöpäpotilaalle ruiskeina annettavan rokotemaisen valmisteen, jonka tehosta on saatu erittäin hyviä tuloksia: syöpä on talttunut.

Lue lisää
Rokotusohjelman haaste malaria

TK nr. 2/2000 s. 40-45.

Malaria on lämpimillä, kosteilla seuduilla yleinen vakava kuumesairaus, jonka hoitoon on kehitetty monia lääkkeitä mutta jota vastaan ei ole ollut rokotetta.
Kolumbialainen tutkija Manuel Patarroyo uskoo nyt ratkaisseensa ongelman.
Jos hänen rokotteensa lunastaa odotukset, se pelastaa miljoonia ihmishenkiä.

Lue lisää
Rokottamattoman riesana virusinfektioiden jälkitaudit

TK nr. 4/2001 s. 5.

Millaisia haittavaikutuksia lasten rokotusohjelmaan kuuluvilla rokotteilla on? Onko turvallisempaa rokotuttaa lapsi vai antaa lapsen sairastaa?

Lue lisää
Viisi keinoa kukistaa malaria

TK nr. 4/2008 s. 24-29.

Malaria on maailman eniten ihmisiä tappava tartuntatauti. Se on pelottava vihollinen, jonka kimppuun on käytävä yhtä aikaa mahdollisimman monelta taholta, jotta se saadaan kuriin. Tällä hetkellä aseina ovat muun muassa horkkahyttysen toukille persot kalat, jo kertaalleen kielletty hyönteismyrkky, kiinalaisyrttiin perustuva lääke ja rokote.

Lue lisää
Alzheimerin tautiin ruiskehoito

TK nr. 5/2001 s. 22-27.

Ruiskeina annettava lääke, joka poistaa Alzheimerin taudille ominaiset plakkimaiset muodostumat aivoista, kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Tutkimustulosten perusteella optimismiin on kuitenkin aihetta. Tehokas hoitokeino on enemmän kuin tervetullut, sillä yksinomaan
Suomessa on nykyään yli 80 000 Alzheimer-potilasta.

Lue lisää
Siirtogeeninen kasvi rokotteena

TK nr. 5/2001 s. 56-57.

Jos tuotekehittely tuottaa toivotun tuloksen, jo lähitulevaisuudessa on mahdollista hankkia rokotussuoja syömällä geneettisesti muunneltuja ruoka-aineita, jotka sisältävät
rokoteaineita. Erityisesti kehitysmaissa ratkaisu voi pelastaa miljoonia ihmishenkiä.

Lue lisää
Kiero kuumevirus saa häädön

TK nr. 8/2009 s. 32-35.

Denguekuume on hyttysten levittämä kuumetauti, joka on huolestuttavasti yleistymässä. Vaikka tauti voi tappaa, siihen ei ole onnistuttu kehittämään hoitoa eikä rokotetta. Nyt lupaavia rokotteita on testattavana peräti kaksi.

Lue lisää
Tulevaisuuden sokeriset ihmelääkkeet

TK nr. 10/2003 s. 28-29.

Sokeri on muutakin kuin valkoista makeaa ainetta, jossa on paljon energiaa ja joka on pahaksi hampaille. Sokereita on monenlaisia, ja niillä on elimistössä
erilaisia tehtäviä. Nyt selvitetään sokereiden sopivuutta lääkkeiksi ja rokotteiksi.

Lue lisää
Ebolavirus on voimissaan

TK nr. 10/2000 s. 32-33.

Joitakin vuosia sitten maailmalla kohistiin kuolemaan johtavan verenvuotokuumeen aiheuttavasta viruksesta, ebolasta. Kuvaukset tartunnan saaneiden ihmisten kärsimyksistä herättivät niin myötätuntoa kuin pelkoakin. Nyt uusia ebolatartuntoja yritetään estää kahdella rokotteella.

Lue lisää
Superproteiinit tukevat ja tuhoavat

TK nr. 11/2009 s. 58-59.

Lämpösokkiproteiinit ovat soluissa syntyviä valkuaisaineita, joilla on kahtalainen rooli.
Ne auttavat stressaantuneita soluja toipumaan ja vahvistavat immuunijärjestelmää, mutta ne voivat erehtyä avustamaan myös syöpäsoluja. Tiedosta on apua syövän kukistamisessa.

Lue lisää
Rokote estää veritulppia

TK nr. 17/2007 s. 38-41.

Valtimonkovetustautia on pyritty ehkäisemään muun muassa alentamalla kolesterolin määrää veressä. Koska rasvakovettumien syntymisen suoniin aiheuttaa tulehdusreaktio, nyt haetaan myös keinoja, joilla voitaisiin hillitä immuunijärjestelmän toimintaa.

Lue lisää
Rokote puree rotavirukseen

TK nr. 18/2008 s. 54-55.

Joka vuosi maailmassa kuolee miljoonia ihmisiä harmittomalta kuulostavaan vaivaan: ripuliin. Kohtalokkaan nestehukan aiheuttavan taudin taustalla on usein rotavirus. Hiljan kehitetyillä rotavirusrokotteilla voitaisiin pelastaa vuosittain 400 000 lapsen henki.

Lue lisää