ravinto

• •  
  •  
• 

  Miksi kannattaa syödä monipuolisesti?

  09.11.2010.

  Elimistö tarvitsee aineita, joita se itse ei voi tuottaa.

  Lue lisää

• 

  Voiko kasvinsyöjä olla lihaksikas?

  24.03.2010.

  Lihasten kasvu ei edellytä liharavintoa. Niinpä gorillatkin voivat olla lihaksikkaita, vaikka ne syövätkin vain kasveja ja liikkuvat verkkaisesti ja harvakseltaan.

  Lue lisää

• 

  Miksi pakasteet tarvitsevat kylmyyttä?

  25.01.2010.

  Miksi ruoka säilyy paremmin −18 asteessa kuin −10 asteessa?

  Lue lisää

• 

  Jotkin eläimet ovat aina nälkäkuurilla

  18.01.2010.

  Monet eläimet osaavat varastoida elimistöönsä suuria määriä rasvaa. Vararavinto on tarpeen, sillä ne voivat joutua sinnittelemään syömättä viikkoja, jotkin jopa vuosia.

  Lue lisää

• 

  Kohtuus pidentää apinankin ikää

  27.12.2009.

  Niukasti energiaa sisältävää ravintoa syövät apinat näyttävät sairastuvan muita harvemmin syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Lisäksi ne elävät pisimpään.

  Lue lisää

• 

  Uusista lajikkeista enemmän ruokaa

  22.12.2009.

  Maailman väkiluku kasvaa, eli ruokaa tarvitaan yhä enemmän. Sen tuottaminen ei kuitenkaan saisi lisätä ilmakehän hiilidioksidikuormitusta. Maatalouteen tarvitaan uusi vihreä vallankumous.

  Lue lisää

• 

  Kasvikset kannattaa puhdistaa mullasta

  05.11.2009.

  Vanhan neuvon mukaan pinaattia tai persiljaa sisältäviä ruokia ei pitäisi syödä lämmitettyinä. Lämmittäminen sinänsä ei ole vaarallista, vaan riski piilee siinä, jos kasviksia ei ole puhdistettu kunnolla tai ruokaa on säilytetty väärin.

  Lue lisää

• Paleltuman tuntomerkit

  TK nr. 2/2000 s. 8.

  Mistä tietää, että iho on paleltunut? Miten paleltumat syntyvät?

  Lue lisää

• 

  Keho on kyltymätön

  TK nr. 2/2004 s. 22-27.

  Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa lihavia on enemmän kuin laihoja.
  Liikapaino on usein monen tekijän summa. Peruskaavan mukaan ihminen lihoo, jos hän saa energiaa enemmän kuin kuluttaa. Ihmisen elimistö on geneettisesti virittynyt varastoimaan visusti kaiken käyttämättä jäävän energian.

  Lue lisää

• 

  Kemistit kokkien kanssa koekeittiössä

  TK nr. 15/2004 s. 46-47.

  Ranskassa ja Isossa-Britanniassa elintarvikekemistit ovat tehneet uuden aluevaltauksen: he ovat alkaneet tutkia, miten ruuan eri ainesosat reagoivat keskenään valmistuksen aikana. Perinteisestä poikkeava lähestymistapa on tuottanut uudenlaisia ruokaohjeita.

  Lue lisää

• Eväät Levällään

  TK nr. 1/2000 s. 34-41.

  Melkein joka päivä tiedotusvälineissä kerrotaan uusista suosituksista
  ja siitä, mikä on terveellistä ravintoa. Usein suositukset menevät täysin ristiin, ja hämmentyneet kuluttajat jatkavat vanhaan tyyliin ja syövät
  mitä milloinkin. Miksi tutkimuksista
  ei saada tyhjentäviä vastauksia siihen, millaista ruokaa pitäisi syödä?

  Lue lisää

• 

  Kemiaa jokaiseen makuun

  TK nr. 2/2003 s. 38-41.

  Hyvä ruoka ja juoma eivät hivele makuhermoja vaan aiheuttavat ärsykkeen makusilmujen aistinsoluissa. Makuaistimus on kemiallinen reaktio, eikä sen syntyyn välttämättä tarvita luonnollisia makuaineita.

  Lue lisää

• Makeaa mahan täydeltä muiden hyväksi

  TK nr. 2/2007 s. 12-13.

  Lue lisää

• 

  Pomo ei pelkää kilpailua

  TK nr. 13/2008 s. 24-31.

  Ugandan vuorigorillojen parissa tehty tutkimus muuttaa monta käsitystä suurimmasta apinasta. Johtajaurokset ohjailevat kilpailijoitaan oletettua taktisemmin, eikä vuorigorillojen ruokavaliokaan ole niin yksioikoinen kuin on luultu. Uutta tietoa on saatu myös gorillojen kauneusihanteista ja seksielämästä.

  Lue lisää