10.02.2012.
Mitä tiedät menneiden aikojen valtakunnista? Testaa tietosi kolmella nopealla kysymyksellä.
13.01.2012.
Testaa pyramiditietoutesi vastaamalla 3 pikaiseen kysymykseen.
25.05.2011.
Mitä muinaisen maailman seitsemälle ihmeelle on tapahtunut?
12.04.2011.
Pyramidit ovat kehittyneet aiemmasta egyptiläisestä hautarakennustyypistä, mastabasta.
TK nr. 1/2008 s. 48-55.
Kheopsin pyramidi oli yli 4 000 vuoden ajan maailman korkein rakennelma. Sen rakennustapa askarrutti jo antiikin kreikkalaisia. Kaikissa siitä esitetyissä näkemyksissä on aina ollut huomattavia heikkouksia. Ranskalaisen arkkitehdin Jean-Pierre Houdinin keväällä 2007 julkistama teoria vaikuttaa olevan ensimmäinen, joka voi selittää tyhjentävästi sen, miten pyramidi pystytettiin.
TK nr. 5/2007 s. 36-41.
Esittääkö sfinksi historiallista henkilöä?
Onko sen sisällä tuntemattomia kammioita? Rakennettiinko sille myös pari?
TK nr. 9/2000 s. 58-61.
Läheltä Gizan pyramideja on löydetty erikoinen kiviarkku, joka on veden ympäröimänä 25 metriä maanpinnan alapuolella sijaitsevassa kammiossa. Arkkuun ei ole haudattu ketään. Arkeologi Zahi Hawass pitää mahdollisena, että se on ollut muinaisegyptiläisen uskonnon keskeisimpiin
jumaliin kuuluneen Osiriksen vertauskuvallinen hautapaikka.
TK nr. 15/2007 s. 60-65.
325 eaa. kuollut kiinalaismies sai hautaan mukaansa 800 bambukeppiin kaiverretun kokoelman filosofista kirjallisuutta. Hautaryöstö toi sen takaisin päivänvaloon. Mudasta nousi muun muassa tuntematon versio Kiinan kirjallisuuden kuuluisimmasta teoksesta. Se antaa totutusta poikkeavan kuvan suurten kiinalaisten filosofien Laotsen ja Kungfutsen ajatuksista.
TK nr. 7/2002 s. 10.
Onko Gizan kuuluisasta Kheopsin pyramidista löytynyt hauta-aarteita tai faraoiden muumioita?
TK nr. 9/2001 s. 22-27.
Meksikon ja Keski-Amerikan vanhoista intiaanikulttuureista
kaikkein huonoimmin tunnetaan Teotihuacánin kaupunkikulttuuri.
Vaikutusvaltainen yhteisö, joka alkoi muotoutua yli 2000 vuotta
sitten, jätti jälkipolvien ihmeteltäväksi komeita rakennuksia ja vaikeasti tulkittavia kuvia. Nyt tietoa etsitään mm. vainajien luista.
TK nr. 6/2001 s. 76-79.
Kuivuuden vertauskuvana pidetty Sahara ei ole aina ollut aavikko. 3000 vuoden ajan siellä satoi lähes päivittäin ja sitä halkoivat valtavat joet. Seutu oli vehreä ja hedelmällinen. Suotuisat ilmasto-olot päättyivät, kun Jupiterin, Venuksen, Auringon ja Kuun vetovoima muutti Maan rataa ja kallisti sen pyörimisakselia.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.