painovoima

• •  
  •  
• 

  Miten pyöräilijä pysyy tasapainossa?

  27.05.2011.

  Paikallaan oleva pyörä ei pysy helposti pystyssä, mutta kun nopeus lisääntyy, tasapaino löytyy.

  Lue lisää

• 

  Kissa ei juo kuin koira

  24.05.2011.

  Kissa juo niin nopeasti, ettei sen latkimistekniikkaa erota paljaalla silmällä.

  Lue lisää

• 

  Mitä tapahtuisi, jos Kuu lähenisi Maata?

  13.05.2011.

  Jos Kuu siirtyisi lähemmäs maata, yöt olisivat valoisampia, vuorovesi-ilmiö voimakkaampi ja maanjäristykset yleistyisivät.

  Lue lisää

• 

  Mitä iloa keinotekoisesta painovoimasta?

  07.04.2011.

  Avaruuslennoilla tarvitaan keinotekoista painovoimaa, jotta astronauttien terveys ei heikkenisi. Keinotekoinen painovoima voidaan luoda useilla tavoilla.

  Lue lisää

• 

  Painottomuus

  TK nr. 5/2011 s. 66-73.

  Miltä tuntuu, kun oma paino kaksinkertaistuu kertaheitolla? Entä kun pian sen jälkeen kaikki muuttuu ja ihminen alkaa leijua? Tieteen Kuvalehden toimittaja sai omakohtaisesti kokea kiihtyvyyden rajun heilahtelun Euroopan avaruusjärjestön Esan paraabelilennolla. Oksennuspussia ei sentään tarvittu.

  Lue lisää

• 

  Ovatko planeetat ja kuut pyöreitä?

  02.02.2011.

  Pyöreys on yksi planeetan ominaisuuksista.

  Lue lisää

• 

  Satelliitti mittaa salattuja voimia

  01.03.2010.

  Esa lähettää pian matkaan LISA Pathfinder -koesatelliitin. Sillä testataan tekniikkaa, jolla mitataan universumin painovoima-aaltoja.

  Lue lisää

• 

  Kaikkeuden piilevät ulottuvuudet

  TK nr. 10/2010 s. 18-25.

  Ulottuvuuksien määrä on kasvanut Einsteinin ajoista.
  Nykyfyysikoiden mukaan universumi koostuu yhdeksästä ulottuvuudesta, joista kuusi on käpertynyt näkymättömän pieneksi. Vain tältä pohjalta kaikki tunnetut luonnon perus­voimat voidaan sisällyttää kaiken kattavaan teoriaan.

  Lue lisää

• 

  Kaikkeuden oudot aallot paljastuvat

  TK nr. 4/2010 s. 70-73.

  Einstein ennusti painovoima-aaltojen olemassaolon jo yleisessä suhteellisuusteoriassa vuonna 1915. Jos LISA Pathfinder -koesatelliitti onnistuu tekniikan testauksessa, lähivuosina lähetetään kolme
  satelliittia mittaamaan näitä aaltoja, joita mustien aukkojen ja kaksoistähtien oletetaan tuottavan.

  Lue lisää

• Maan loppumaton vetovoima avaruudessa

  TK nr. 5/2000 s. 9.

  Miten pitkälle avaruuteen Maan vetovoima ulottuu? Missä vaiheessa se loppuu?

  Lue lisää

• 

  Painovoimalla valonnopeus

  TK nr. 7/2003 s. 42-45.

  Painovoima ei vaikuta heti kaikkialla, vaan se etenee valonnopeudella, toteavat tutkijat, jotka perustelevat väitteensä eri puolilla maailmaa tehdyillä mittauksilla. Kaikki fyysikot eivät ole samaa mieltä.

  Lue lisää

• Kurkistus 25 000 valovuoden päähän

  TK nr. 13/2001 s. 62-63.

  Tutkijat ovat onnistuneet näkemään gravitaatiolinssillä yksityiskohtia tähdestä, joka sijaitsee 25 000 valovuoden päässä Maasta. Yksityiskohdat antavat uutta tietoa tähtien kaasukehästä ja panevat nykyiset tähtimallit koetukselle.

  Lue lisää

• 

  Painovoima määrää kaa pin paikan

  TK nr. 1/2006 s. 54-57.

  Valohiukkaset voivat olla useassa paikassa samanaikaisesti. Niin myös molekyylit ja atomit. Se on kuitenkin mahdotonta suurille kappaleille kuten kaapille tai ihmiselle. Einstein tai Bohr eivät selittäneet asiaa. Brittimatemaatikko Roger Penrose uskoo tietävänsä vastauksen.

  Lue lisää

• Newton pani maailman paikalleen

  TK nr. 1/2000 s. 58-63.

  Isaac Newton oli kunnianhimoinen, hajamielinen ja pitkävihainen. Häntä on myös luonnehdittu maailmanhistorian merkittävimmäksi tieteen tekijäksi. Muutaman uraauurtavan teorian avulla hän sai selitettyä mm. valon luonteen ja voimat, jotka ohjaavat sekä omenan putoamista puusta että Kuun kiertoliikettä Maan ympäri.

  Lue lisää

• 

  Mitä on painovoima?

  TK nr. 9/2009 s. 30-35.

  Painovoiman ansiosta ihmisen jalat pysyvät Maan pinnalla. Se huolehtii myös siitä, että Kuu ei pääse karkuteille. Siihen
  liittyy kuitenkin myös vielä monia avoimia kysymyksiä.

  Lue lisää

• 

  Mistä aika ja avaruus koostuvat?

  TK nr. 14/2005 s. 64-69.

  Fyysikot ovat kiistelleet jo toistasataa vuotta siitä, voidaanko myös aika ja avaruus pilkkoa aineen ja energian tavoin pieniin jakamattomiin yksiköihin, kvantteihin. Nyt kiistan ratkaisu voi olla lähellä. Ensi vuonna laukaistava satelliitti testaa, pitääkö silmukkapainovoimateoria paikkansa.

  Lue lisää

• Painovoima voidaan kumota tilapäisesti

  TK nr. 16/2000 s. 10.

  Luin avaruuslentäjien koulutusta käsittelevän kirjan. Siinä ei kerrottu, miten he totuttelevat painottomuuteen. Voiko painovoiman kumota?

  Lue lisää

• Keinotekoinen painovoima

  TK nr. 16/2001 s. 8.

  Tieteiselokuvassa näyttää siltä, että avaruusasemalla asuvat ihmiset liikkuvat asemallaan aivan kuin siellä vallitsisi sama painovoima kuin Maassa. Onko todella mahdollista luoda avaruusasemille tällainen keinotekoinen painovoima?

  Lue lisää

• 

  Päämääränä Jupiter

  TK nr. 15/2006 s. 42-47.

  Vuoden 2050 tienoilla Aurinkokunnan sisäosat alkavat olla sen verran tarkkaan koluttuja, että katse kääntyy kohti ulkoplaneettoja. Tästä syystä Nasa on ottanut hyvissä ajoin selvää, mitä vuosia kestävän tutkimusmatkan tekeminen esimerkiksi Jupiterin kuihin edellyttäisi.

  Lue lisää

• 

  Satelliitti kartoittaa maapallon muodon

  TK nr. 17/2008 s. 44-49.

  Euroopan avaruusjärjestön uusi lippulaiva GOCE mittaa Maan painovoimakenttää äärimmäisen tarkasti. Tuloksia voidaan hyödyntää niin siltojen rakentamisessa ja merentutkimuksessa kuin maanjäristysten ja hirmumyrskyjen ennakoimisessakin.

  Lue lisää