oranki

• •  
  •  

• Metsän kansa ahdingossa

  TK nr. 1/2001 s. 72-79.

  Hakkuut, metsäpalot, salametsästys ja laiton eläinkauppa ovat romahduttaneet orankien lukumäärän. Jos kehitys jatkuu yhtä nopeana, oranki kuolee 20 vuoden kuluessa sukupuuttoon. Tieteen Kuvalehti on vuoden mittaan käsitellyt orankien hätää ja suojelutoimia. Artikkelisarja päättyy raporttiin Borneon sademetsästä.

  Lue lisää

• 

  Eläimille lisää liikkumatilaa

  TK nr. 2/2010 s. 20-25.

  Ihmisten ja eläinten rinnakkainelo koituu yleensä eläinten tappioksi. Asutus, tiet, viljelmät ja aidat pilkkovat luontaiset levinneisyysalueet, ja eläinpopulaatiot jäävät eristyksiin lajitovereistaan. Ratkaisuksi on esitetty ekologisia käytäviä, jotka yhdistävät suojelualueet laajoiksi verkostoiksi.

  Lue lisää

• 

  Eläimellinen laskupää

  TK nr. 3/2006 s. 50-53.

  Simpanssilta sujuu yhteenlasku, lintu tunnistaa hautomiensa munien määrän ja salamanterikin tietää, että kolme on enemmän kuin kaksi. Eläinten matemaattiset valmiudet ovat hämmästyttävän hyvät. Niihin perehtymällä voidaan ymmärtää, miten ihminen oppii laskemaan ja miten aivojen häiriötiloja voidaan parantaa.

  Lue lisää

• Borneon metsien kohtalon hetket

  TK nr. 6/2000 s. 34-37.

  Indonesian orankien elinalueet kutistuvat päivä päivältä. Ympäristöjärjestöt yrittävät pelastaa tilanteen istuttamalla tuhoutuneen sademetsän tilalle uusia puita.

  Lue lisää

• Lämpökamera löytää orangit sademetsästä

  TK nr. 9/2000 s. 54-57.

  Orankien tarkkaa lukumäärää oli ennen mahdotonta selvittää.
  Nyt sademetsän orangit lasketaan infrapunakameralla ilmasta käsin. Laskennan jälkeen suojelutoimet voidaan kohdistaa oikein.

  Lue lisää

• 

  Pystykävely keksittiin puussa

  TK nr. 18/2008 s. 72-73.

  Orangeilla voi olla vastaus kysymykseen, missä ja milloin ihminen nousi kahdelle jalalle. Pystykävely oli ehkä vanha juttu jo ennen kuin esivanhempamme laskeutuivat puusta maahan. Jos teoria pitää paikkansa, ihmisen kehityshistoriaa täytyy vielä tarkistaa.

  Lue lisää

• Innostus orankien auttamiseen on suuri

  TK nr. 10/2000 s. 20.

  Avustustöihin lähtijöitä olisi paljon, mutta vapaita paikkoja on vain rajallisesti.

  Lue lisää

• Ihmisen nokkela serkku

  TK nr. 2/2000 s. 30-39.

  Maailman orankikannan tulevaisuus on vaakalaudalla.
  Vielä orankien pelastaminen on mahdollista, mutta aikaa
  ei ole paljon. Jos mitään ei tehdä, Borneon ja Sumatran
  sademetsissä elävät ihmisen lähisukulaiset saattavat
  menettää elinalueensa muutamassa kymmenessä vuodessa.

  Lue lisää

• Orankien suojeluohjelma tarvitsee tukea

  TK nr. 2/2000 s. 40-41.

  Orankien suojelu vaatii toimintaa monella eri alueella. Nyt on tärkeää auttaa mahdollisimman useaa yksittäistä orankia, mutta pitkän aikavälin tavoitteena on varmistaa orankien elinympäristön säilyminen.

  Lue lisää

• 

  Poikasen ehdoilla

  TK nr. 2/2005 s. 58-63.

  Monet poikaset joutuvat oman onnensa nojaan heti syntymänsä jälkeen. Lukuisat eläinlajit varmistavat suvun jatkumisen niin suurella jälkeläismäärällä, että aina osa poikasista selviää sukukypsyyteen asti ja lisääntyy. Toinen tapa turvata lajin tulevaisuus on pitää huolta jälkikasvusta.
  Vanhemmat tukevat ja valvovat poikasiaan siihen asti, kun ne
  ovat valmiita tulemaan toimeen omillaan.

  Lue lisää

• Eloonjäämiskurssi

  TK nr. 3/2000 s. 20.

  Orvot oranginpoikaset joutuvat opettelemaan selviytymistaitoja koulunpenkillä.

  Lue lisää

• Vaikea tie takaisin luontoon

  TK nr. 4/2000 s. 28-31.

  Borneossa on koulu, jonka opetussuunnitelmassa on mm. sellaisia aineita kuin kiipeily, hedelmien kuoriminen ja pesän rakentaminen. Wanarisetin keskuksessa tutkijat opettavat orvoille orangeille taitoja, jotka ne luonnossa oppisivat omalta emoltaan.

  Lue lisää

• Biruté Galdikas kiittää

  TK nr. 7/2000 s. 20.

  Orankien suojelujärjestö iloitsee Tieteen Kuvalehden lukijoiden tuesta.

  Lue lisää

• Orangit elämän keskipisteenä

  TK nr. 8/2000 s. 20.

  Tanskalainen lentoemäntä valitsi orangit ja vaihtoi ammattia.

  Lue lisää

• 

  Orangiksi oppimassa

  TK nr. 18/2007 s. 36-41.

  Borneossa täydennetään pienenevää orankikantaa palauttamalla luontoon yksilöitä, jotka ovat joutuneet tekemisiin ihmisen kanssa. Uhanalaisen lajin säilyttämiseksi perustettu Nyaru Mentengin suojelukeskus otti viime vuonna vastaan yli 200 kurjissa oloissa pidettyä orankia, jotka on määrä sopeuttaa elämään vapaudessa. Ne oppivat keskuksessa sademetsän luonnonvaraisten orankien tavoille.

  Lue lisää

• 300 markan oranki

  TK nr. 5/2000 s. 20.

  Hellyttävän poikasen pyydystämiseksi pitää pikkuorangin emo ensin tappaa.

  Lue lisää