19.03.2012.
Risteytymällä neandertalinihmisen nykyihminen sai uusia avuja, jotka auttoivat sitä selviytymään sairauksista.
TK nr. 11/2007 s. 22-27.
Ihminen oli anatomisilta ominaisuuksiltaan nykyisen kaltainen jo noin 200 000 vuotta sitten. Lajin piti kuitenkin kehittyä henkisesti yli 100 000 vuotta, ennen kuin se oli valmis leviämään Afrikan ulkopuolelle. Sen jälkeen maailmanvalloitus eteni vauhdikkaasti.
TK nr. 4/2010 s. 34-39.
Nykyihmisen lähisukulaisiin kuului toinen älykäs ihmislaji: Homo neanderthalensis. Hallittuaan yli 200 000 vuoden ajan Euroopan länsiosista Keski-Aasiaan ulottuvaa aluetta neandertalinihminen menetti johtoasemansa ja alkoi harvinaistua noin 40 000 vuotta sitten. Laji kuoli sukupuuttoon siis pian sen jälkeen, kun nykyihminen oli levinnyt Eurooppaan. Tapahtumien syy-yhteys on yhä epäselvä, eikä ihmislajien välinen kilpailu ole ainoa mahdollinen selitys neandertalinihmisten katoamiselle. Tuoreet löydöt viittaavat esimerkiksi siihen, että laji ei sopeutunut ilmastonmuutoksiin.
TK nr. 10/2004 s. 54-59.
Monilla ihmisen suvun muinaisilla jäsenillä oli henkiset edellytykset kielen käyttämiselle. Jo pystyihmisen oletetaan kyenneen sanalliseen viestintään. Ehkä kuitenkin vasta nykyihminen oivalsi tehostaa puhettaan luomalla kieliopin.
TK nr. 12/2006 s. 26-31.
Nykyisten ihmisten esivanhemmat, jotka lähtivät Afrikasta 130 000 vuotta sitten, eivät suinkaan olleet uranuurtajia. Muut Homo sapiensia edeltäneet ihmislajit olivat jo asuttaneet monta maailmankolkkaa. Nykyihmisellä oli kuitenkin matkassaan jotain, mitä muilla ei ollut: muutama suotuisa mutaatio, joiden ansiosta laji pystyi kehittymään älyllisesti, sopeutumaan ja lisääntymään nopeasti.
TK nr. 6/2004 s. 54-61.
Nykyihmisen otaksutaan syntyneen Afrikassa ja levinneen sieltä muihin maanosiin. Intian valtameressä sijaitsevien
Andamaanien saarten alkuperäisasukkaiden geenit viittaavat siihen, että he ovat varhaisimpien muuttajien jälkeläisiä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.