norsu

Pelkäävätkö norsut todellakin hiiriä?

02.04.2012.

Voiko pieni hiiri todella pelästyttää ison norsun, vai onko kyseessä vain myytti?

Lue lisää
Paljonko norsu juo?

22.09.2010.

Pitääkö paikkansa, että norsu voi juoda 200 litraa vettä vuorokaudessa? Mihin näin iso vesimäärä kuluu?

Lue lisää
Vain puolet norsusta panee juoksuksi

02.07.2010.

Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti norsun liikkeitä erikoisalustalla ja videotallenteilla.

Lue lisää
Sukulaistensa kesyttäjät

TK nr. 14/2001 s. 36-41.

Keski-Vietnamin vuoristoylängöllä elävän mnongkansan jäseniä on perinteisesti pidetty taitavina norsunpyydystäjinä ja -kesyttäjinä. Saaliita kohdellaan kunnioittavasti, sillä vanhan uskomuksen mukaan norsut ovat kauan sitten eläimiksi muuttuneita mnongien sukulaisia.

Lue lisää
Borneon norsun villi menneisyys

TK nr. 8/2004 s. 30-31.

Borneon norsujen on uskottu polveutuvan sinne 1700-luvulla tuoduista työnorsuista. Dna-tutkimus osoittaa käsityksen vääräksi: kanta muodostaa oman noin 300 000 vuoden aikana kehittyneen alalajin.

Lue lisää
Näin lasketaan eläimiä

TK nr. 18/2009 s. 52-53.

Vaikka kuva eri lajien ominaispiirteistä voi olla hyvinkin tarkka, tiedot siitä, miten suuria niiden kannat ovat, saattavat olla varsin hataria. Yksilömääriä ei ole aina edes mielekästä selvittää, mutta monesti on paikallaan laskea, paljonko tietyllä alueella lajin edustajia esiintyy. Myös kantojen koon vaihtelua on joskus syytä seurata – etenkin jos laji on erittäin harvinainen tai niin yleinen, että siitä on esimerkiksi haittaa.

Lue lisää
Nuoriso tuuliajolla

TK nr. 5/2007 s. 70-73.

1970- ja 1980-luvuilla Afrikan norsukanta pieneni norsunluun korkean hinnan tähden kasvaneen salametsästyksen vuoksi. Keskenkasvuiset yksilöt jäivät tällöin usein vaille vanhempien eläinten antamaa esikuvaa. Tuloksena on norsusukupolvi, joka tappaa ihmisiä.

Lue lisää
Hannibal ei arkaillut Alppeja

TK nr. 14/2007 s. 40-47.

14 vuoden tutkimustyön tuloksena arkeologi
Patrick Hunt uskoo saaneensa selville, mitä
reittiä pitkin Hannibal johdatti joukkonsa Alppien
yli vuonna 218 eaa. Karthagon armeija joutui
tarpomaan lumessa lähes 2 500 metrin korkeudessa tehdessään yllätyshyökkäyksensä Roomaan.

Lue lisää
Tapaaminen mammutin kanssa

TK nr. 10/2006 s. 42-49.

Nykyaikaisella geenitekniikalla on hiljan onnistuttu lukemaan huomattava osa tuhansia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleen mammutin dna:sta. Jotkut visioivat jopa mammutin koko perimän kartoitusta. Jos hanke onnistuu, muinaisnorsu voi tehdä paluun pohjolan luontoon.

Lue lisää
Laatukuvia lantakasasta

TK nr. 15/2003 s. 12-13.

Lue lisää
Eläkkeellä oleva työnorsu uiskentelee turistien iloksi

TK nr. 3/2008 s. 14-15.

Lue lisää
Lastentarha savannilla

TK nr. 6/2001 s. 56-65.

Norsunpoikasia hemmottelevat niin niiden emot kuin täditkin. Poikaset varttuvat laumoissa, joissa elää naaraita ja poikasia. Pienokaiset voivat leikkiä huoletta, kun tädit pitävät leijonat loitolla.

Lue lisää
Olen nähnyt norsuherran kylvyssä, ihanaa...

TK nr. 7/2008 s. 14-15.

Lue lisää
Kaksi Afrikan symbolia yhteiskuvassa

TK nr. 8/2009 s. 14-15.

Kun Afrikan neljänneksi pisimmän
joen, Sambesin, vesimäärä pienenee kuivana vuodenaikana, paljastuu kasveja, jotka marras-
kuusta maaliskuuhun kestävällä sadekaudella ovat veden vallassa ja siten eläinten ulottumattomissa. Tässä norsu täyttää mahaansa vain reilun sadan metrin päässä Victorian putouksilta. Näin samaan kuvaan ikuistui kaksi asiaa, jotka tulevat monille eurooppalaisille Afrikasta ensimmäisinä mieleen.

Lue lisää
Eläinten viimeinen matka

TK nr. 9/2002 s. 7.

Olen kuullut, että norsut vaeltavat pitkiäkin matkoja kuolemaan tiettyyn paikkaan. Tajuavatko eläimet kuoleman lähestymisen?

Lue lisää
Koulukoti orvoille norsuille

TK nr. 13/2002 s. 28-31.

Metsästys kutisti lyhyessä ajassa norsukannan murto-osaan entisestä. Norsunluun myyntikielto on parantanut tilannetta, mutta kanta elpyy hitaasti. Siksi jokainen poikanen on tärkeä. Keniassa toimii keskus, jossa orpoja
poikasia koulutetaan
selviytymään luonnossa.

Lue lisää
Marssilla pätsissä

TK nr. 16/2005 s. 38-43.

Namibian Damaramaa on elämälle vihamielisimpiä paikkoja Maan päällä. Silti sen eläimistöön kuuluu muun muassa norsu. Se selviää aavikon kuumuudesta, kuivuudesta ja ravinnon niukkuudesta ennen kaikkea hyvän muistinsa ansiosta.

Lue lisää