nisäkäs

Testaa tietosi biologiasta

22.07.2011.

Piileekö sinussa pieni biologi? Tee kasveja ja eläimiä käsittelevä testi, niin saat selville, kuinka paljon todella tiedät aiheesta.

Lue lisää
Miten suureksi maapeto voi kasvaa?

12.03.2010.

Mikä ratkaisee, miten suureksi maalla elävä petonisäkäslaji voi kasvaa?

Lue lisää
Jääkausien jättiläiset

TK nr. 17/2009 s. 54-61.

2,5 miljoonaa vuotta sitten alkaneella pleistoseenikaudella jääkaudet seurasivat toisiaan. Jäät väistyivät vasta 10 000 vuotta sitten. Viileys ja ruoan niukkuus edistivät isojen nisäkkäiden kehittymistä ja säilymistä, sillä ne sietivät kylmää ja nälkää pieniä eläimiä paremmin. Isoilla eläimillä oli myös vähän luontaisia vihollisia – ainakin siihen saakka, kun ihminen ilmaantui kuvioihin.

Lue lisää
Nisäkkäät söivät liskoja

TK nr. 8/2009 s. 36-41.

Ensimmäiset poikasia synnyttäneet ja imettäneet lajit eivät olleet niin alkeellisia kuin on luultu. Viimeaikaisten fossiililöytöjen mukaan nisäkkäät pystyivät jo 150 miljoonaa vuotta sitten saalistamaan ravinnokseen hirmuliskoja – maassa, vedessä ja ilmassa.

Lue lisää
Aavikon armoilla

TK nr. 3/2004 s. 34-41.

Elämä aavikolla on kovaa. Päivällä on kuumaa, yöllä melkein jäätävää, ja vettä on vähän. Aavikkoelämä vaatii eläimiltä erityistaitoja.

Lue lisää
Nisäkkäiden etujoukot

TK nr. 7/2001 s. 46-55.

Lähivuosina Frankfurtin lähellä kaivetaan maasta tuhansia 49 miljoonaa vuotta vanhoja fossiileja. Ne valottavat ajanjaksoa, jolloin nisäkkäät aloittivat maailmanvalloituksensa.

Lue lisää
Kaiken se kestää

TK nr. 13/2005 s. 32-41.

Maapallo kulkee tuhosta toiseen, mutta elämä ei anna periksi. Ainakin viidesti maailmanlaajuinen luonnonmullistus on hävittänyt lähes koko eliökunnan. Viimeksi loppu oli lähellä 66 miljoonaa vuotta sitten. Joka kerta eläin- ja kasvikunta on toipunut entistä ehommaksi.

Lue lisää
Lintumaailmassa ratkaisee värisilmä

TK nr. 2/2007 s. 44-51.

Linnuilla on samankaltainen niin sanottu kamerasilmä kuin ihmisellä. Merkittäviä erottavia tekijöitä on kaksi. Linnuilla on kammaksi eli viuhkalisäkkeeksi kutsuttu rakenne, joka yhdistää lasiaisen näköhermoon. Lisäksi niillä on yksi värinäön ulottuvuus enemmän
verkkokalvon tappisoluissaan. Tappisolut ovat valon eri aallonpituuksien eli värien havaitsemiseen
erikoistuneita aistinsoluja. Ihminen aistii tappisoluillaan punaisen, vihreän ja sinisen valon. Linnut sen sijaan
pystyvät erottamaan myös ultraviolettisäteitä, joiden aallonpituus on lyhyempi kuin näkyvän valon.

Lue lisää
Sukupuut riepotuksessa

TK nr. 4/2004 s. 48-55.

Geenitutkimukset ovat osoittaneet monet vakiintuneet käsitykset eliöiden polveutumisesta ja sukulaisuudesta vääriksi. 20 viime
vuoden aikana on jouduttu tarkistamaan useiden eläinten asema biologisessa luokittelussa ja piirtämään uusia sukutauluja.

Lue lisää