nenä

Sivu 1 / 4Jatka
tietovarastot täyttyvät

TK nr. 11/2011 s. 28-31.

Tutkimus tuottaa yhä suurempia määriä tietoa. Digitaalinen tieto mahtuu pieneen tilaan, mutta sen varastointi voi
silti pian muodostua ongelmaksi. Jo nyt tiedetään tapauksia,
joissa arvokasta tieteellistä materiaalia on kadonnut tai
se on onnistuttu pelastamaan aivan viime tipassa.

Lue lisää
Asteroidit kertovat planeettojen synnystä

TK nr. 10/2011 s. 30-35.

Nasan Dawn-luotain aloittaa heinäkuussa Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen
tutkimisen. Kraatterien peittämät asteroidit ovat säilyneet melkein muuttumattomina neljä miljardia vuotta, joten niistä saadaan tietoa Aurinkokunnan ja planeettojen alkuajoista.

Lue lisää
Uuden aikakauden peruskivi

TK nr. 8/2011 s. 66-73.

Marsin asuttamisesta on jo laadittu tarkat suunnitelmat. Vain rahoitus puuttuu. Kun Marsiin aikanaan päästään, on aluksi pysyteltävä säteilyltä suojatuissa tukikohdissa, mutta tulevaisuudessa ehkä voidaan vallata koko punainen planeetta.

Lue lisää
Sukkula kutistui

TK nr. 1/2011 s. 58-63.

Miehittämätön X-37B on kuin Nasan vanhojen avaruussukkuloiden pienoismalli. Se on pieni, ketterä, monikäyttöinen ja poliittisesti arveluttava. Sitä kehittelee Yhdysvaltojen ilmavoimat, ja monet pelkäävät, että se ennakoi asevarustelukilpaa avaruuteen.

Lue lisää
Taideteoksia Marsista

TK nr. 14/2010 s. 62-65.

Marsia pidetään usein kuivana ja karuna planeettana. Sen pinnalta löytyy kuitenkin myös erikoisia ja värikkäitä luonnonmuodostumia. Nasan Mars Reconnaissance Orbiter -luotaimen tarkka kamera on nelivuotisen toimintansa aikana ottanut niistä ainutlaatuisia kuvia.

Lue lisää
Hubble saa seuraajan

TK nr. 2/2011 s. 36-41.

Hubble-avaruusteleskooppi tulee pian tiensä päähän. Sen manttelinperijä James Webb odottaa jo vuoroaan, sillä vuonna 2015 se laukaistaan 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Välimatka on niin pitkä, että korjauslennot eivät ole mahdollisia. Siksi kaikki osat on testattava yksityiskohtaisesti.

Lue lisää
Kurssi kohti asteroideja

TK nr. 15/2010 s. 20-25.

Yhdysvalloissa on luovuttu aikeista käyttää Kuuta välietappina Marsiin suuntautuvilla matkoilla. Miehitetty lento Marsiin on silti yhä pitkän aikavälin tavoitteena. Ennen sitä Nasa aikoo tehostaa toimintaansa Kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä, kehittää uusia rakettityyppejä ja lähettää astronautteja Maan lähelle tuleville asteroideille.

Lue lisää
Miksi vilustuneen nenä vuotaa?

10.02.2011.

Miksi nenäliinalle on käyttöä flunssan iskiessä?

Lue lisää
Mies & jättiläinen

TK nr. 4/2010 s. 26-29.

Maailman suurin kala, valashai, on onnistunut välttelemään tutkijoita yllättävän hyvin. Siitä ei vielä tiedetä paljonkaan. Australialainen meribiologi Brad Norman on päättänyt paljastaa kiireettömän jättiläisen salat. Avukseen hän on saanut muun muassa tähtitieteilijöitä ja valokuvaavia harrastajasukeltajia.

Lue lisää
Miksi nenässä on kaksi sierainta?

02.05.2010.

Mitä hyötyä ihmiselle ja eläimille on kahdesta sieraimesta, kun ne kuitenkin johtavat samaan paikkaan?

Lue lisää
Cassini kartutti tietoja Jupiterista

TK nr. 12/2001 s. 64-65.

Cassini-avaruusluotain on nyt taittanut yli puolet seitsemän vuotta kestävästä matkastaan kohti Saturnusta ja sen Titan-kuuta. Vuoden 2000 joulukuussa Cassini ohitti Jupiterin, ja hetken aikaa Nasalla oli Galileon lisäksi toinenkin luotain Jupiteria tutkimassa.

Lue lisää
Avaruussukkuloille jatkoaika

TK nr. 6/2000 s. 30-33.

NASAn neljä avaruussukkulaa alkavat lähestyä eläkeikää. Ne suunniteltiin alun perin 20 vuoden käyttöä varten. Säästösyistä niitä ei kuitenkaan aiota panna viralta, vaan ne modernisoidaan. Uusien suunnitelmien mukaan nykyisillä avaruussukkuloilla lennetään vielä ehkä jopa 20 vuotta.

Lue lisää
Marsiin ennätysajassa

TK nr. 10/2001 s. 42-45.

Uuden plasmaraketin ansiosta miehitetty avaruuslento Marsiin on lähempänä kuin koskaan. Raketissa on kaksi vaihdetta, joten työntövoimaa voidaan säätää tarpeen mukaan. Matka lyhenee kahdeksasta kuukaudesta neljään eli astronautit pääsevät perille hyvässä kunnossa.

Lue lisää
Luotain ampuu kovilla

TK nr. 10/2005 s. 54-55.

Deep Impact luotaimen laukaisema ohjus osuu Tempel 1 komeettaan 4. heinäkuuta. Törmäyksessä komeetasta irtoaa materiaa, jota analysoimalla saadaan tietoa komeetan sisäosien rakenteesta sekä ajasta juuri Aurinkokunnan muodostumisen jälkeen.

Lue lisää
Nouse siivillesi

TK nr. 2/2011 s. 18-23.

Ihminen lienee pyrkinyt irti maasta koko historiansa
ajan. Hengenvaarallisten kokeilujen jälkeen on päästy turvallisen ilmailun aikaan, mutta kaikille
ei riitä matkustamossa istuminen. Eri puolilla
maailmalla kehitellään rakettireppuja, siipipukuja
ja muita kulkuvälineitä, joilla ihminen voi nousta
ilmaan milloin ja missä haluaa. Tekniikka edistyy,
ja monet asiantuntijat uskovat, että henkilökohtainen lentolaite voi kohta olla todellisuutta.

Lue lisää
Avaruudesta arkielämään

TK nr. 11/2010 s. 18-23.

Avaruustutkimukseen
on uponnut miljardeja, mutta rahat eivät ole vain haihtuneet savuna ilmaan. Monet yleisesti tunnetut tuotteet on alun perin
kehitetty astronautteja
ja avaruusaluksia varten. Eri maiden avaruusjärjestöt ovat jopa palkanneet
asiantuntijoita varta
vasten tutkimaan, miten ideoita voidaan soveltaa kaikkien hyödyksi.

Lue lisää
Kuun vedestä on lopulta saatu varmaa tietoa

TK nr. 6/2010 s. 40-43.

Jo vuosikymmeniä on pohdittu, onko Kuussa vettä.
Viime syksynä asia ratkesi, kun Nasa törmäytti yli kaksi tonnia painavan Centaur-raketin Kuun pintaan 9 000 kilometrin tuntivauhdilla. Isku nostatti pölypilven, jossa LCROSS-luotain havaitsi jälkiä vedestä.

Lue lisää
Merkurius uusin silmin

TK nr. 1/2009 s. 54-59.

Aurinkokunnan sisintä planeettaa ei ollut kuvattu yli 30 vuoteen. Kun Messenger-luotain lensi vuonna 2008 kaksi kertaa Merkuriuksen ohi, saatiin tarkkoja kuvia myös sen aiemmin kartoittamattomasta puolesta. Planeetalla on erikoisia ominaisuuksia, kuten valtavan suuri rautaydin ja magneettikenttä, jota sillä ei oikeastaan pitäisi olla.

Lue lisää
Avaruus kaareutuu

TK nr. 1/2008 s. 56-57.

Teoria ajan ja avaruuden kaareutumisesta on 90 vuotta vanha, ja sille on etsitty kokeellista vahvistusta 40 vuotta. Nasan Gravity Probe B -satelliitin mittaustuloksista on vihdoin saatu todisteet kahdesta ilmiöstä, jotka Einstein ennusti yleisessä suhteellisuusteoriassaan.

Lue lisää
Mars-tutkimus otti jättiharppauksen

TK nr. 4/2002 s. 42-43.

Mars Odyssey -luotain on viime lokakuusta asti ollut Marsia kiertävällä radalla.
Lähivuosina se välittää Maahan tietoja punaisen planeetan pinnanmuodostuksesta ja ilmastosta sekä tekee esivalmisteluja miehitetyn Mars-lennon varalle.

Lue lisää
Sivu 1 / 4Jatka