Neandertalinihminen
-
Vieraassa vara parempi
19.03.2012.
Risteytymällä neandertalinihmisen nykyihminen sai uusia avuja, jotka auttoivat sitä selviytymään sairauksista.
-
Nykyihmisen serkun pää oli pitkulainen
28.04.2011.
Neandertalilaislapsilla oli syntyessään pitkulaiset aivot, kuten nykyihmisen lapsilla. Lapsen varttuessa muoto säilyi, vaikka nykyihmisillä aivot muuttuivat.
-
Tehokkaammat aivot loivat taiteilijan
TK nr. 12/2003 s. 34-39.
Noin 40 000 vuotta sitten tapahtui jotain, mikä sai ihmiset käyttämään aikaansa ravinnon hankkimisen sijaan korujen ja luolamaalausten tekemiseen. Ilmeisesti geenimutaatio muutti aivoja niin, että nykyihmiselle kehittyi luovuus.
-
Mikä hävitti neandertalinihmiset?
TK nr. 4/2010 s. 34-39.
Nykyihmisen lähisukulaisiin kuului toinen älykäs ihmislaji: Homo neanderthalensis. Hallittuaan yli 200 000 vuoden ajan Euroopan länsiosista Keski-Aasiaan ulottuvaa aluetta neandertalinihminen menetti johtoasemansa ja alkoi harvinaistua noin 40 000 vuotta sitten. Laji kuoli sukupuuttoon siis pian sen jälkeen, kun nykyihminen oli levinnyt Eurooppaan. Tapahtumien syy-yhteys on yhä epäselvä, eikä ihmislajien välinen kilpailu ole ainoa mahdollinen selitys neandertalinihmisten katoamiselle. Tuoreet löydöt viittaavat esimerkiksi siihen, että laji ei sopeutunut ilmastonmuutoksiin.
-
Neandertalilaiset koristelivat itseään väreillä
14.06.2010.
Espanjasta tehty löytö viittaa siihen, että neandertalilaiset maalasivat itseään. Ilmeisesti heillä oli käytössään myös jonkinlainen kieli.
-
Ihmisen sukupuuhun tulee nyt myös kolmas ulottuvuus
TK nr. 7/2008 s. 24-31.
Saksalaisen tutkimuslaitoksen työntekijät kiertävät maailmalla skannaamassa fossiileja kerroskuvauslaitteella. Muinaisten sukulaisten kolmiulotteisista kuvista tehdään tarkkoja malleja, joita voi tutkia siinä, missä alkuperäisiäkin luita.
Neandertalilaiset söivät toisiaan
TK nr. 2/2000 s. 13.
Neandertalinihmisten parissa rituaalista ihmissyöntiä
-
Neandertalilaisia pohjanmaalla
TK nr. 14/2002 s. 34-39.
Karijoen keskustan lähellä sijaitsevasta Susiluolasta on löydetty merkkejä noin 120 000 vuoden takaisesta asutuksesta. Suomi siis asutettiin paljon luultua aiemmin, ja ensimmäisinä tänne löysivät ilmeisesti neandertalinihmiset.
Rauhanomaista rinnakkaineloa
TK nr. 10/2000 s. 22-27.
Jonkin aikaa rinnakkain eläneiden nykyihmisen ja neandertalinihmisen välisistä vuorovaikutussuhteista tiedetään hyvin vähän. Pitkään on pidetty todennäköisenä, että nämä kaksi ihmislajia eivät sekoittuneet. Hiljattain löydetty lapsen luuranko kyseenalaistaa käsityksen: siinä on erotettavissa kummankin lajin ominaispiirteitä.
Ruokavalio koitui neandertalilaisten kohtaloksi
TK nr. 14/2000 s. 16.
Piintyneet lihansyöjät joutuivat pinteeseen, kun perinteinen riista loppui jääkauden alkaessa
-
0,1 % vaille nykyihminen
TK nr. 10/2007 s. 38-41.
Entistä tehokkaammalla kartoitusmenetelmällä on saatu ratkaisevaa tietoa neandertalinihmisen perimän yksityiskohdista. 38 000 vuotta vanhasta luusta eristetty dna osoittaa, että sukupuuttoon kuollut älykäs ihmislaji erosi nykyihmisestä hyvin vähän.
-
Tapaaminen mammutin kanssa
TK nr. 10/2006 s. 42-49.
Nykyaikaisella geenitekniikalla on hiljan onnistuttu lukemaan huomattava osa tuhansia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleen mammutin dna:sta. Jotkut visioivat jopa mammutin koko perimän kartoitusta. Jos hanke onnistuu, muinaisnorsu voi tehdä paluun pohjolan luontoon.
Uusi ase viruksia vastaan
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Ilmainen näytelehti
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Gallup
ONGELMA: Mitä haluat kertoa?
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Seuraa Avaruusblogia
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.
