myrkky

Voiko elimistö tottua myrkkyyn?

02.05.2012.

Voiko elimistö tottua haitallisiin kemikaaleihin? Entä toksiineihin?

Lue lisää
surman suusta

TK nr. 12/2011 s. 28-31.

Vuosittain 100 000 ihmistä kuolee myrkkykäärmeen
puremaan ja noin 300 000 saa vaikeita vammoja.
Maailman terveysjärjestö WHO on toistuvasti vaatinut käärmeenmyrkkyjen
vastalääkkeiden
tuotannon lisäämistä.
Tieteen Kuvalehti
pääsi tutustumaan
käärmeseerumin
tuotantoon Costa Ricassa.

Lue lisää
rotta

TK nr. 9/2011 s. 68-71.

Rotta on ollut ihmisen seuralaisena jo tuhansia vuosia. Yhtä kauan ihminen on yrittänyt päästä siitä eroon. Avuksi on otettu kissat, koirat ja myrkyt, mutta tulokset eivät ole olleet kummoiset. Rottia on lähes kaikkialla, missä ihmisiäkin. Nykyisin maailman rottakanta on suurempi kuin koskaan.

Lue lisää
Ovatko vihertyneet perunat myrkyllisiä?

01.06.2011.

Perunat muuttuvat valossa vihreiksi. Voiko niitä silti syödä?

Lue lisää
Onko olemassa myrkyllisiä lintuja?

20.04.2011.

Useat Uuden-Guinean lintulajit tuottavat elimistössään haitallisia aineita.

Lue lisää
Luteet tuhoavat muuntogeenisiä kasveja

21.09.2010.

Harmiton hyönteinen on muuttunut tuholaiseksi, jota pitää torjua kasvinsuojeluaineilla.

Lue lisää
12 eläinryhmää, joita kannattaa karttaa

04.06.2010.

Eläinten maailmaan mahtuu paljon muutakin kuin söpöjä kissanpentuja ja pehmeitä koalakarhuja. Osa eläimistä on niin myrkyllisiä, että niitä on syytä varoa.

Lue lisää
Likaisen sodan historiaa

TK nr. 7/2004 s. 56-61.

Biologiset ja kemialliset aseet eivät suinkaan ole uusia keksintöjä. Sodankäynnissä turvauduttiin likaisiin keinoihin jo ainakin antiikin aikana. Vihollista vastaan käytettiin käärmeitä, ampiaispesiä, skorpionipommeja, napalmin kaltaisia polttoaseita ja ruttoon kuolleita ruumiita.

Lue lisää
Meduusan myrkyllinen syleily

TK nr. 12/2003 s. 12-13.

Lue lisää
Merten mestarit

TK nr. 16/2008 s. 60-65.

Rauskut ovat rustokaloja ja kuuluvat siten hyvin vanhaan eläinten luokkaan. Kunnioitettavasta satojen miljoonien vuosien iästä huolimatta rauskuilla menee yhä kohtalaisen hyvin. Tästä ne voivat kiittää monia erikoisia taitoja. 450 eri rauskulajia ovat erikoistuneet hyvin erilaiseen ravintoon. Osa niistä lamauttaa uhrinsa sähköllä, osa taas käyttää isoja aivojaan ja turvautuu joukkovoimaan.

Lue lisää
Nokkonen puolustaa itseään ruiskeilla

TK nr. 3/2007 s. 14-15.

Lue lisää
Murhan kemiaa

TK nr. 9/2007 s. 64-69.

Entisen venäläisen agentin Aleksandr Litvinenkon viimesyksyinen kuolema toi taas julkisuuteen rikosromaaneista tutut myrkytysmurhat. Kemian keinoin tehdyillä salamurhilla on pitkä historia, mutta rikolliset seuraavat aikaansa. Sitä mukaa kuin poliisin menetelmät kehittyvät, otetaan käyttöön uusia myrkkyjä.

Lue lisää
Hengenvaarallisesta myrkystä apu moneen vaivaan

TK nr. 11/2000 s. 48-49.

Jatkuvat lihaskouristukset, nykimisoireet ja karsastus voivat
hoitamattomina heikentää huomattavasti elämänlaatua. Joskus joudutaan turvautumaan todella jämeriin hoitomenetelmiin:
botuliiniksi kutsuttuun hermostomyrkkyyn, joka voi aiheuttaa jo erittäin pieninä pitoisuuksina hengenvaarallisen myrkytystilan.

Lue lisää
Toukkien tor juntavoitto

TK nr. 13/2003 s. 32-39.

Perhosentoukat joutuvat turvautumaan monenlaisiin temppuihin säilyäkseen hengissä. Toiset niistä näyttelevät petoeläimiä, toiset taas naamioituvat linnunulosteiksi. Osa
toukista yrittää karkottaa vihollisia kemiallisin asein.

Lue lisää
Kehräävä myrkkytehdas

TK nr. 14/2003 s. 22-29.

Hämähäkki on ottanut omakseen koko planeetan. Siihen voi törmätä maalla, veden alla ja jopa ilmassa.
Se kehrää seittiä, kutoo verkkoja ja tuottaa myrkkyä. Se ei juuri
herätä myönteisiä mielikuvia, mutta
mm. lääketieteen ja tekniikan alalla se on innoituksen lähde.

Lue lisää