muumio

• •  
  •  
• 

  Miksi muumiot ovat ruskeita?

  06.10.2011.

  Palsamoinnissa ruumiista häviää nestettä, jolloin mineraalien värit tulevat selvemmin esiin.

  Lue lisää

• 

  Syöpä on nykyajan vitsaus

  TK nr. 12/2011 s. 44-47.

  Noin joka neljäs ihminen sairastuu jossain elämänvaiheessa syöpään. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina. Muumioita ja fossiileja tutkimalla on saatu selville, että
  pahanlaatuiset kasvaimet eivät olleet yhtä yleisiä menneillä vuosisadoilla kuin
  nykyään. Selitykseksi on tarjottu elämäntapojen muutosta ja saastumista.

  Lue lisää

• 

  Suurmiehen irvikuva

  TK nr. 10/2010 s. 26-31.

  Kun brittiegyptologi Howard Carter löysi ryöstöltä säästyneen kuningashaudan vuonna 1922, hän piirsi oman nimensä lisäksi historiaan vainajan nimen. Hauta kuului farao Tutankhamonille. Hänen kultainen kuolinnaamionsa antoi kasvot muinaisen Egyptin vahvuudelle. Sääli vain, että farao ei vastannut imagoaan.

  Lue lisää

• Maailman suurin kalmisto

  TK nr. 5/2000 s. 50-55.

  Keskellä Egyptin hiekkaerämaata sijaitsevan keitaan kupeessa on käynnissä suururakka: mittasuhteiltaan vertaistaan hakevan muinaishaudan tutkimustyö. Sen on arvioitu olevan jopa yli 10 000 ajanlaskun alun molemmin puolin eläneen egyptiläisen viimeinen leposija.

  Lue lisää

• Kuvauslaite elävöitti muumion

  TK nr. 18/2009 s. 20-25.

  Temppelilaulaja Meresamon eli faraoiden Egyptissä noin 2 800 vuotta sitten. Hänen muumionsa sisältävä arkku päätyi Yhdysvaltoihin 1920. Chicagossa suoritettu
  tietokonekerroskuvaus kuori kääreistä esiin verevän naisen, joka kuoli nuorena.

  Lue lisää

• 

  Hiekka suojasi hautarauhaa

  06.01.2010.

  Egyptistä löytyi yli 2 500 vuotta koskemattomana ollut hautakammio.

  Lue lisää

• 

  Mikä oli nuoren faraon kuolinsyy?

  03.11.2009.

  Tutankhamenista tuli farao 8–9-vuotiaana. Hän kuoli noin 10 vuotta myöhemmin. Pitkään uskottiin, että hänet murhattiin.

  Lue lisää

• ylevät muumiot

  TK nr. 10/2000 s. 72-77.

  Ibaloikansa on varjellut visusti esivanhempiensa muumioita ulkopuolisten katseilta. Nyt he raottavat salaisuuksien verhoa – eivät tosin kovin mielellään vaan pakosta. Muumioiden tulevaisuutta uhkaavat matkailijat, haudanryöstäjät ja ympäristötekijät. Ibaloit tietävät, että muumioiden kohtalonhetki on käsillä.

  Lue lisää

• Äidit antoivat kuolleelle lapselleen ikuisen elämän

  TK nr. 1/2001 s. 17.

  Lue lisää

• 

  Kipu näkyy muumiossa

  TK nr. 2/2007 s. 30-35.

  Kairon Egyptiläisessä museossa on säilytetty yli sadan vuoden ajan
  tuntemattoman nuoren
  miehen vain hätäisesti muumioitua ruumista.
  Vainajasta ei tiedetä juuri muuta kuin se, että hänen viimeiset hetkensä olivat tuskan täyttämiä. Edes palsamointi ei
  häivyttänyt rajun kuolinkamppailun jälkiä hänen maallisista jäännöksistään.

  Lue lisää

• 

  Tuonelaan sonnustetut

  TK nr. 3/2008 s. 30-35.

  Palermossa on säilynyt noin 8 000 palsamoitua vainajaa, jotka on puettu parhaimpiinsa. 1500-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana kapusiiniluostarin maanalaisiin käytäviin haudattiin muumioituna munkkien lisäksi varakkaiden sisilialaissukujen jäseniä.

  Lue lisää

• Viivästynyt patologinen tutkimus

  TK nr. 7/2001 s. 16.

  Lue lisää

• 

  Inkat uhrasivat lapsiaan lahjoja jumalille

  TK nr. 8/2002 s. 34-43.

  Argentiinan koilliskolkasta
  Andien vuoristosta löytyi 1999 kolme poikkeuksellisen hyvin
  säilynyttä ruumista. 500 vuotta sitten kuolleet lapset olivat
  todennäköisesti uhreja, joilla inkat yrittivät lepyttää jumalia. Lapset nousivat yli 6000 metrin korkuiselle huipulle jalan ja
  kuolivat pakkaseen alkoholilla
  ja kokaiinilla huumattuina.

  Lue lisää

• 

  Egyptin vanhimmat muumiot

  TK nr. 11/2004 s. 30-35.

  Ranskalaiset arkeologit ovat tutkineet Adaiman kaupungissa Egyptissä 5 200 vuotta vanhaa hautausmaata, joka on yli tuhannen lapsen viimeinen leposija. Saviruukuissa haudatut
  lapset elivät lyhyen elämän aikana,
  jolloin Niilin varrelle oli vasta
  kehittymässä korkeakulttuuri. He ovat ensimmäisiä egyptiläisiä muumioita.

  Lue lisää

• 

  Intiaanit keksivät muumiot

  TK nr. 11/2006 s. 44-49.

  Etelä-Amerikassa asuneet chinchorrot alkoivat muumioida vainajiaan jo paljon ennen egyptiläisiä. Käsityöläiset tekivät muumiot niin taitavasti, että ne olivat suoranaisia taideteoksia. On pohdittu kauan, miksi kalastuksella elänyt kansa yli 7 000 vuotta sitten ryhtyi niin vaativaan työhön. Nyt chileläinen antropologi uskoo löytäneensä vastauksen.

  Lue lisää

• 

  Muumiosta muoviin

  TK nr. 12/2002 s. 46-53.

  Yleensä luonnossa ruumis muuttuu kuoleman jälkeen kasaksi luita varsin lyhyessä ajassa. Aina näin ei käy. Sopivissa oloissa ruumis voi säilyä vuosituhansia. Myös ihminen on ottanut asiakseen maallisten jäännöstensä säilömisen. Menetelmät ovat kehittyneet palsamoinnista plastinaatioon.

  Lue lisää

• Rikkaan miehen muumio suolakaivoksessa

  TK nr. 13/2000 s. 20.

  Lue lisää

• 

  Kaksi miestä sylikkäin

  TK nr. 16/2002 s. 32-35.

  1904 Alankomaissa löydettiin suosta kaksi ruumista, jotka
  näyttävät syleilevän toisiaan. Huonosti säilyneiden ruumiiden sukupuolta oli mahdotonta määrittää varmasti. Useimmat pitivät selvänä, että pari oli mies ja nainen. Vastikään selvisi, että olettamus oli väärä: molemmat
  olivat miehiä.

  Lue lisää

• Puuvarpainen muumio

  TK nr. 11/2001 s. 15.

  Lue lisää