mustekala

  • Kalmarin loppu

    TK nr. 7/2010 s. 30-33.

    Suuret hammasvalaat, kaskelotit, saalistavat valtamerissä jättiläiskalmareita. Kaskeloteissa on havaittu niiden lonkeroiden jättämiä arpia, mutta itse kaksinkamppailua ei ole päästy näkemään, sillä jättiläiskalmari viihtyy yli 500 metrin syvyydessä. Kuvaaja Tony Wu osui kuitenkin paikalle heti taistelun jälkeen, kun kaskelotti oli ahmaissut hävinneen kalmarin kitaansa.

  • Meressä elämän monet muodot

    TK nr. 1/2002 s. 22-33.

    Elämä maapallolla sai alkunsa meressä, ja useimpien nykylajien edeltäjät olivat merieläimiä. Meriin mahtuu vieläkin sekä mikroskooppisen pieniä että maailmanhistorian suurimpia eläimiä. Lajien kirjo on hämmästyttävä niin aurinkoisilla koralliriutoilla kuin syvänmeren ikuisessa pimeydessäkin.

  • Kuori ei suojaa ihmiseltä

    TK nr. 6/2010 s. 32-37.

    Australian ja Thaimaan välisillä vesialueilla elää vielä erikoisia helmi­veneitä, jotka miljoonia vuosia sitten hallitsivat kaikkia maailman valtameriä. Biologit ovat saaneet niiden elämästä
    uutta tietoa varustamalla niitä
    radiolähettimillä. Kanta on nyt vakavasti uhattuna, sillä helmi­veneiden kuoret ovat kysyttyjä matkamuistoja, joiden myynnillä kalastajat hankkivat lisätuloja.

  • Luonnonoikut

    TK nr. 12/2002 s. 56-59.

    Kiipeileviä rapuja, liiteleviä käärmeitä, sukeltavia lintuja... Kilpailu ravinnosta ja elintilasta pakottaa osan eläinlajeista liikkumaan tavalla, jota ei voi pitää niille kaikkein luontaisimpana. Rajojen rikkominen on niille elinehto.

  • Läpinäkyvä katoamistemppu

    TK nr. 13/2003 s. 28-31.

    Japanilaistutkijat ovat
    esitelleet tekniikan, joka
    voi tehdä ihmisistä läpinäkyviä. Yhdysvalloissa tätä ns. optista naamiointia on kehitelty armeijan
    käyttöön. Japanissa keksinnölle suunnitellaan käyttöä mm. kirurgiassa ja lentokonetekniikassa.

  • Mustekalan monet vaatteet

    TK nr. 4/2000 s. 42-47.

    1990-luvun alussa löydettiin Indonesian saaristosta
    mustekalalaji, joka jäljittelee taitavasti yli 20 muuta merieläintä. Mustekalan muodonmuutos on vaikuttava näky. Se vaikuttaa leikiltä mutta on totisinta totta, sillä mustekalalla ei ole muuta keinoa puolustautua: jos vihollisen huijaaminen ei onnistu, mustekala kuolee.

  • Norsunkorvainen syvänmeren kalmari

    TK nr. 5/2002 s. 20.

    Merenpohjasta löydetty tuntematon mustekalalaji

  • Meren ter äsmiehet

    TK nr. 9/2005 s. 44-51.

    Mustekalat ovat monitaitureita, jotka näyttävät pystyvän vaativassa elinympäristössään lähes yliluonnollisilta vaikuttaviin tekoihin. Ne ovat valtamerten mestareita naamioitumisessa, niiden älykkyys on omaa luokkaansa selkärangattomien joukossa ja niiden rinnalla notkeinkin ihminen vaikuttaa jäykältä kuin heinäseiväs.

  • Syvänmeren superaivot

    TK nr. 16/2003 s. 30-35.

    Syvällä Tyynessämeressä elävä
    jättiläismeritursas muistuttaa muodotonta hyytelöläjää.
    Älyllisillä kyvyillään meritursas päihittää monet nisäkkäät.
    Se ajattelee luovasti ja
    oppii kokemuksistaan.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.