musta aukko

Sivu 1 / 2Jatka
Pääseekö mustasta aukosta pois?

05.03.2012.

Mitä tapahtuu, kun musta aukko syntyy? Onko se yksisuuntainen prosessi, jossa aine ja tieto katoavat iäksi, vai voiko se edetä myös toiseen suuntaan?

Lue lisää
Galaksi ja musta aukko ovat ikätovereita

01.02.2012.

Röntgenteleskooppi Chandra ratkaisi vanhan kosmisen arvoituksen.

Lue lisää
Kenen keksintöä mustat aukot ovat?

27.11.2011.

Mustina aukkoina nykyään tunnettu ilmiö kuvattiin jo 1700-luvulla, mutta varsinaisesti ne keksittiin vasta Einsteinin suhteellisuusteorian myötä.

Lue lisää
Chandra löysi mustien aukkojen renkaan

30.06.2011.

Nasan röntgenteleskooppi Chandra on havainnut yhdeksän mustaa aukkoa.

Lue lisää
Mikä on valkoinen aukko?

12.05.2010.

Kysymyksessä on ikään kuin mustan aukon vastakohta.

Lue lisää
Satelliitti mittaa salattuja voimia

01.03.2010.

Esa lähettää pian matkaan LISA Pathfinder -koesatelliitin. Sillä testataan tekniikkaa, jolla mitataan universumin painovoima-aaltoja.

Lue lisää
Aine tiivistyy mustiksi tähdiksi

TK nr. 12/2010 s. 38-41.

Mustien aukkojen olemassaoloa on uumoiltu jo vuosikymmenien ajan, mutta niistä on ollut vaikeaa saada vedenpitäviä todisteita. Niitä kuvaava teoria ei ole täydellinen, ja sitä paitsi se sotii fysiikan lakeja vastaan. Nyt neljä fyysikkoa on esittänyt ratkaisuksi aivan uuden teorian. Sen mukaan monet mustiksi aukoiksi epäillyt tiheät alueet ovat todellisuudessa kohteita, jotka he ovat nimenneet mustiksi tähdiksi.

Lue lisää
Kaikkeuden oudot aallot paljastuvat

TK nr. 4/2010 s. 70-73.

Einstein ennusti painovoima-aaltojen olemassaolon jo yleisessä suhteellisuusteoriassa vuonna 1915. Jos LISA Pathfinder -koesatelliitti onnistuu tekniikan testauksessa, lähivuosina lähetetään kolme
satelliittia mittaamaan näitä aaltoja, joita mustien aukkojen ja kaksoistähtien oletetaan tuottavan.

Lue lisää
Tähdet pakenevat Linnunradasta

TK nr. 2/2007 s. 36-37.

Linnunradan laitamilta on löydetty tähtiä, jotka ovat huimaa vauhtia siirtymässä
galaksin ulkopuolelle. Pakenevat tähdet voivat tuoda uutta tietoa galaksin keskuksen mustista aukoista ja myös osaltaan valottaa avaruuden pimeän aineen olemusta.

Lue lisää
Tietokoneet tuovat näkyviin Universumin ääri-ilmiöt

TK nr. 3/2007 s. 34-41.

Valtavat supernovaräjähdykset, kaukaisissa galakseissa syntyvät gammapurkaukset, tähtien synty ja kuolema sekä galaksien ja mustien aukkojen yhteentörmäykset ovat universumin äärimmäisiä ilmiöitä. Niiden vaikutuksista muuhun avaruuteen
voidaan nähdä tehokkaimmillakin
teleskoopeilla ja satelliiteilla vain häviävän pieni osa. Teoreettisia laskelmia
havainnollistaakseen tähtitieteilijät
ovat viime vuosina alkaneet laatia näistä
ilmiöistä kolmiulotteisia simulaatioita maailman suurimmilla tietokoneilla.
Tulokseksi saatavat kuvat ovat paitsi
kauniita katsella myös erittäin hyödyllisiä, kun tutkitaan, missä määrin eri teoriat
ja oletukset pitävät paikkansa.

Lue lisää
Säteilevät kaasukiekot

TK nr. 3/2001 s. 64-65.

Kotigalaksimme sisäosissa kaasupilvien takana on tähti, joka on luhistunut mustaksi aukoksi. Mustassa aukossa on yli 2,6 miljoonaa kertaa niin paljon massaa kuin Auringossa. Nyt mustan aukon ympärillä on havaittu säteilyä.

Lue lisää
Kaikkeu den voimake skuksia

TK nr. 5/2009 s. 60-67.

Mustat aukot uhmaavat fysiikan lakeja, sillä niiden tiheys on ääretön. Mikään muu voima ei pysty voittamaan niiden painovoimaa. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan painovoima johtuu aika-avaruuden kaareutumisesta. Tähän on hiljattain saatu vahvistusta tutkimalla erikoista kahden mustan aukon järjestelmää.

Lue lisää
Teleskooppi jäljittää neutriinoja

TK nr. 6/2009 s. 32-37.

Maahan saapuu avaruudesta koko ajan alkeishiukkasia, joiden massa on äärimmäisen pieni ja joita ei voida nähdä suoraan. Välimeren pinnan alle sijoitetut 900 valoilmaisinta etsivät nyt neutriinojen jättämiä jälkiä.

Lue lisää
Ensimmäis et tähdet elivät kiihkeästi ja kuolivat nuorina

TK nr. 6/2006 s. 54-53.

Avaruusteleskooppi Spitzer on havainnut valon, joka on lähtöisin ensimmäisistä tähdistä. Ne syntyivät 13,5 miljardia vuotta sitten, elivät vain lyhyen aikaa ja räjähtivät supernovina. Varhaisin tähtisukupolvi loi perustan nykyiselle maailmankaikkeudelle.

Lue lisää
Uusia todisteita mustista aukoista

TK nr. 7/2001 s. 14.

Lue lisää
Kaikkeude nalkuun

TK nr. 7/2009 s. 52-59.

Vuonna 2020 valmistuva maailman suurin radioteleskooppi SKA tutkii Maan kaltaisten
planeettojen syntyä, kuulostelee mahdollisia merkkejä Maan ulkopuolisesta elämästä
ja kurkistaa universumin varhaisvaiheisiin.

Lue lisää
Mustat aukot

TK nr. 7/2005 s. 54-59.

Uuden teorian mukaan mustat aukot eivät ole vain kosmisia tappokoneita, jotka imevät itseensä kaiken, vaan ne ovat antaneet alkusysäyksen Linnunradan synnylle. Tätä käsitystä tukevat myös muista galakseista tehdyt havainnot.

Lue lisää
Universumin hurjimmat hiukkaset

TK nr. 9/2008 s. 24-29.

Aika ajoin Maahan pääsee kosmisia hiukkasia, joilla on niin kova vauhti, että yksi atomia pienempi kappale sisältää yhtä paljon energiaa kuin tennispallo voimakkaan syötön jälkeen. Argentiinassa tehdyt tuoreet havainnot osoittavat, että hiukkaset saattavat olla peräisin suurista mustista aukoista.

Lue lisää
Aurinkovoimalasta observatorioksi

TK nr. 10/2002 s. 74-77.

Kymmenen viime vuoden aikana mustien aukkojen ja kvasaarien tutkimus on edistynyt huimasti. Kunnia siitä kuuluu osaksi Pyreneiden vuoristossa Ranskassa
sijaitsevalle Celeste-observatoriolle, joka aikoinaan rakennettiin aurinkovoimalaksi.

Lue lisää
Avaruuden aikakoneet

TK nr. 11/2002 s. 32-37.

Aikamatkailu on mahdollista. Ainakin teoriassa. Jos Einsteinin suhteellisuusteoriaan perustuva esitys pitää paikkansa, on mahdollista, että maailmankaikkeudessa on ns. madonreikiä eli käytäviä, jotka yhdistävät nykyajan, tulevaisuuden ja menneisyyden. Yhtään madonreikää ei ole vielä löydetty,
mutta jo nyt kiistellään siitä, minkä kokoisia ja miten kestäviä ne olisivat ja mitä riskejä ajassa matkustamiseen liittyisi.

Lue lisää
Sivu 1 / 2Jatka