muisti

• •  
  •  
  Sivu 1 / 2Seuraava
• 

  Trauma jää ilman oireita

  08.07.2011.

  Kehitteillä on menetelmiä, joilla voidaan käsitellä invalidisoivien pelkotilojen taustalla olevia muistoja niin, että ahdistus lievittyy.

  Lue lisää

• 

  Merkkiaine paljastaa Alzheimerin taudin

  28.03.2011.

  Varhaisvaiheessa olevaa Alzheimerin tautia on ollut lähes mahdotonta määrittää. Diagnoosista voidaankin usein varmistua vasta ruumiinavauksessa. Uusi merkkiaine saa kuitenkin jo vaurioituneet aivoalueet loistamaan.

  Lue lisää

• 

  Erikoistapaus on ollut opiksi

  03.08.2010.

  Aivovaurion 27-vuotiaana saanut mies oli muistitutkijoille arvokas tietolähde.

  Lue lisää

• 

  Näin tuet muistisi toimintaa

  30.07.2010.

  Riittävä nukkuminen ja toistaminen auttavat painamaan asioita mieleen.

  Lue lisää

• 

  Muisti perustuu useiden aivoalueiden yhteistyöhön

  29.07.2010.

  Tutkimusten mukaan ihmisen eri muistityyppien toimintaan osallistuvat monet aivojen sisällä ja niiden poimuisessa kuorikerroksessa sijaitsevat osat. Yhdysvaltalaisen Templen yliopiston tutkija Jason Chein on vastikään todennut, että työmuistin kannalta keskeisiä aivoalueita on neljä.

  Lue lisää

• 

  Neljä uskomusta muistista

  29.07.2010.

  Voiko asioita muistaa valokuvantarkasti? Lue vastaus tästä.

  Lue lisää

• 

  Kirjain työllistää aivoja eri tavalla kuin hahmo

  28.07.2010.

  Kolmiulotteiset kuviot aiheuttavat vipinää aivojen takaosassa, kun taas kirjaimet aktivoivat otsa- ja ohimolohkoa.

  Lue lisää

• 

  Eläimet muistavat ruokakätkönsä

  28.07.2010.

  Monet lajit kätkevät ravintoa pahan päivän varalle. Useiden eri kätköjen sijaintia ei ole aina helppo muistaa, mutta yleensä suurin osa niistä löytyy. Lisäksi eläimet tarvitsevat muistia suunnistaessaan maastossa.

  Lue lisää

• 

  Miten muisti toimii?

  27.07.2010.

  Vaikka muistia on tutkittu kauan, vieläkään ei tarkkaan tiedetä, miten ihminen muistaa.

  Lue lisää

• 

  Teema: Aivojen arvoitukset

  10.06.2010.

  Tieteen Kuvalehti keskittyy tässä artikkelisarjassa aivotutkimuksen ratkaisemattomiin arvoituksiin. Vastauksia haetaan seuraavaan kolmeen kysymykseen: Mihin unta tarvitaan? Mitä älykkyys on?
  Miten muisti toimii?

  Lue lisää

• Oppiminen jättää jälkensä aivosolujen välille

  TK nr. 7/2000 s. 15.

  Muistaminen kasvattaa aivosoluun uuden ulokkeen

  Lue lisää

• Geenitekniikalla parempi muisti?

  TK nr. 4/2000 s. 58-59.

  Muistin ja oppimiskyvyn parantaminen on yhdestä geenistä kiinni. Ainakin hiirillä. Ihmisten ja jyrsijöiden aivoissa on eroja, mutta tutkijat uskovat, että muuntogeenisillä hiirillä saadut tulokset voivat auttaa ymmärtämään myös ihmisen muistin toimintaa.
  Toiveissa on tehokas hoito esimerkiksi Alzheimerin taudin kaltaisiin aivosairauksiin.

  Lue lisää

• Hormonit ja muisti

  TK nr. 5/2000 s. 19.

  Lue lisää

• 

  Muisti yhdistää menneen ja tulevan

  TK nr. 6/2008 s. 56-63.

  Tuoreet tutkimukset muuttavat näkemyksiä muistin toiminnasta ja tavoitteista. Ihminen ei muista menneitä luotettavasti, koska muistintärkein tehtävä on tulevien ennakoiminen.

  Lue lisää

• 

  Se pieni ero onkin ISO

  TK nr. 14/2005 s. 24-31.

  Viimeaikaisissa tutkimuksissa on selvinnyt, että miehen ja naisen aivot eivät ole samasta puusta veistettyjä. Nyt tarvitaan tietoa siitä, missä määrin aivojen sukupuolierot kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi opetuksessa ja terveydenhuollossa.

  Lue lisää

• 

  Muistipilleri tekee tuloaan

  TK nr. 18/2005 s. 58-61.

  Aivojen kyky tallentaa ja unohtaa tietoa perustuu monimutkaisiin toimintoihin, joita on alettu ymmärtää vasta viime aikoina. Uusi tieto enteilee jo 5–10 vuodessa entistä tehokkaampia hoitokeinoja eri syistä johtuviin vakaviin muistihäiriöihin.

  Lue lisää

• Sähköposti tuhoaa itse itsensä

  TK nr. 2/2000 s. 19.

  Lue lisää

• Turvallista seksiä peiton alla

  TK nr. 3/2001 s. 17.

  Lue lisää

• Muistiin ei ole luottamista

  TK nr. 6/2001 s. 54-55.

  Uudet tutkimukset osoittavat, että ihmisen muisti toimii oletettua
  epäluotettavammin. Tuorekin muistikuva voi vääristyä lähes valheelliseksi muun muassa
  toisen henkilön kielellisten viestien
  vaikutuksesta.

  Lue lisää

• Unen salat

  TK nr. 9/2000 s. 36-41.

  Uni on suuri osa elämää: 75-vuotiaana ihminen on viettänyt elämästään kuusi vuotta REM-unessa. Unitutkimus on edistynyt viime vuosina. Unen uskotaan vaikuttavan oppimisprosessiin ja siihen, miten ihminen selviää kriisitilanteista.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 2Seuraava