meri

• •  
  •  
  Sivu 1 / 2Seuraava
• 

  Tropiikki sulattaa Antarktista

  14.01.2012.

  Syy jään sulamiseen Antarktiksen talven aikana löytyy tuhansien kilometrien päästä sieltä.

  Lue lisää

• 

  Mistä Maan happi on peräisin?

  08.06.2011.

  Olen kuullut, että suurin osa Maan hapesta on peräisin merilevistä. Onko se totta?

  Lue lisää

• 

  Meduusojen koekeittiö

  TK nr. 13/2010 s. 28-33.

  Tyynenmeren saarivaltiossa Palaussa luonto on itse rakentanut tutkijoille laboratorion. Viidestä suolajärvestä on tullut merivesiakvaarioita, joissa biologien on helpompi tutkia eri meduusalajeja kuin valtameressä. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan meduusat voivat hillitä globaalia ilmastonmuutosta.

  Lue lisää

• 

  Cousteaun keksinnöt

  07.06.2010.

  Jacques Cousteau ei vain toiminut oppaana vedenalaiseen maailmaan vaan teki myös joitakin merkittäviä keksintöjä.

  Lue lisää

• 

  Cousteau avasi oven uuteen maailmaan

  07.06.2010.

  Jacques Cousteau antautui elämäntehtävälleen jo hyvin nuorena: hän auttoi sekä tutkijoita että suurta yleisöä tutustumaan merien elämän monimuotoisuuteen.

  Lue lisää

• 

  Meressä elämän monet muodot

  TK nr. 1/2002 s. 22-33.

  Elämä maapallolla sai alkunsa meressä, ja useimpien nykylajien edeltäjät olivat merieläimiä. Meriin mahtuu vieläkin sekä mikroskooppisen pieniä että maailmanhistorian suurimpia eläimiä. Lajien kirjo on hämmästyttävä niin aurinkoisilla koralliriutoilla kuin syvänmeren ikuisessa pimeydessäkin.

  Lue lisää

• Elämän kirjo merenpohjan vuoristoissa

  TK nr. 12/2001 s. 74-77.

  Merenpohjan vuoret voivat osoittautua biologisiksi aarreaitoiksi. Australialaistutkijat ovat löytäneet 24 vuorelta satoja tuntemattomia tai jo sukupuuttoon kuolleiksi luultuja lajeja. Tämä voi olla vasta alkua, sillä merivuoria on kymmeniätuhansia.

  Lue lisää

• 

  Afrikka repeää

  TK nr. 11/2002 s. 60-65.

  Itä-Afrikkaa koettelevat maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset. Ne aiheuttaa miljoonien kuutiokilometrien magmamassa, joka nousee hiljalleen kohti pintaa. Ennen pitkää maankuori antaa periksi ja repeää, jolloin Itä-Afrikan halkaisevaan hautavajoamaan syntyy uusi merenlahti.

  Lue lisää

• 

  Uutta tekniikkaa syvyyksiin

  TK nr. 1/2002 s. 34-41.

  Yli 70 prosenttia maapallon pinnasta on veden peitossa. Meret ovat haasteellinen tutkimuskohde paitsi kokonsa myös erikoisolojensa vuoksi. Haasteeseen yritetään vastata uusilla laitteilla, joilla päästään kartoittamaan vielä huonosti tunnettua Maan osaa. Erityisen paljon odotetaan sukellusaluksilta ja roboteilta.

  Lue lisää

• 

  Nereus kävi Maan pohjalla

  18.12.2009.

  Erikoisvahva miehittämätön sukellusvene mullistaa syvänteiden tutkimuksen.

  Lue lisää

• 

  Merellistä elämää

  TK nr. 1/2002 s. 46-51.

  Filippiinien ja Malesian välisen Sulunmeren saarien edustalla on kokonaisia paalujen varaan rakennettuja kyliä. Niiden asukkaat, bajaut, viettävät kirjaimellisesti merielämää. Heidän mielestään maa on vain kuolleita varten.

  Lue lisää

• 

  Avaruuden meret

  TK nr. 1/2002 s. 88-91.

  haastavat tutkijat

  Lue lisää

• 

  Hyllyvät valloittajat

  TK nr. 5/2008 s. 32-39.

  Hyytelömäiset onteloeläimet menestyvät kaikkialla maailmassa. Meduusat pilaavat kalaverkot Japanissa ja ahdistelevat uimareita Välimeressä. Kampamaneetit sotkivat Mustanmeren ekosysteemin ja ovat nyt levinneet Itämereen. Varmaa syytä hyytelöeläinten kukoistukseen ei tiedetä, mutta yksi pääepäillyistä on ihminen.

  Lue lisää

• 

  Uutisia Ahdin valtakunnasta

  TK nr. 7/2006 s. 32-39.

  Valtamerissä on laajoja alueita, jotka on kartoitettu huonommin kuin Kuun pinta. Hiljattain käynnistynyt suurhanke tähtää tilanteen pikaiseen parantamiseen. Yksistään viime vuonna löydettiin noin 13 000 uutta lajia. Vaikka merieliöiden luokittelu etenee ripeästi, mikään ei viittaa siihen, että urakka olisi kohta ohi. Syvämeri järjestää tutkijoille jatkuvasti uusia yllätyksiä.

  Lue lisää

• Kalat katoavat Kalakannat eivät kestä tehokalastusta

  TK nr. 9/2001 s. 58-59.

  Tutkijat soittavat hälytyskelloja, sillä kolme neljäsosaa tärkeimmistä
  kalakannoista on vaarassa. Kalastus on kerta kaikkiaan liian tehokasta. Uhkaava katastrofi voidaan välttää meriympäristöä
  säästävämmillä pyyntimenetelmillä ja tiukemmilla kansainvälisillä sopimuksilla.

  Lue lisää

• Hain kuolema

  TK nr. 10/2001 s. 22-27.

  Hait ovat pelätyimpiä merieläimiä. Koska haita on pidetty ihmisen vihollisina, niitä on tapettu surutta. Hait ovat myös kelvanneet herkkusuiden ruokalautaselle. Nyt monet hailajit ovat sukupuuton
  partaalla ja tarvitsevat pikaisia suojelutoimia.

  Lue lisää

• 

  Napamerien jäästä alkaa monivaiheinen ravintoketju. Jää pitää meret elävinä

  TK nr. 12/2007 s. 34-43.

  Vaikka napoja ympäröivissä ravinteikkaissa vesissä olosuhteet muistuttavatkin toisiaan, Arktiksen ja Antarktiksen alueen eläimet ovat muodostuneet hyvin erilaisiksi. Etelämannerta kiertävä merivirta eristää Antarktiksen ekosysteemin, ja siksi sinne on kehittynyt hyvin omintakeisia lajeja. Pohjoisen meret sen sijaan ovat yhteydessä muihin meriin, joiden ravintoketjuille niiden eliöstö on tärkeä.

  Lue lisää

• Edullista energiaa meren aalloista

  TK nr. 7/2001 s. 18.

  Aaltovoimala tyydyttää 400 talouden sähköntarpeen

  Lue lisää

• Seitsemän valtamerta

  TK nr. 11/2001 s. 8.

  Iäkäs tuttavani kertoi merimiehistä, jotka seilasivat ”seitsemällä merellä”. Nykykartoissa on vähemmän valtameriä. Mitkä meret kuuluvat tähän seitsikkoon?

  Lue lisää

• Kuumia aaltoja Havaijissa

  TK nr. 16/2002 s. 14-15.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 2Seuraava