merenkulku

Löytöretki oli kiinalainen juttu

TK nr. 7/2003 s. 36-41.

Yleensä ajatellaan, että suurten tutkimusmatkojen kauden aloittivat eurooppalaiset merivallat, Italia, Portugali ja Espanja. Löytöretkien uranuurtaja oli kuitenkin Kiina. Islaminuskoinen eunukkiamiraali Zheng He teki 30 000 merisotilaan kanssa pitkiä purjehduksia jo 1400-luvun alussa ja teki Kiinaa tunnetuksi aina Afrikkaa myöten. Jostain syystä hänet on unohdettu.

Lue lisää
Rahtilaivat tarvitsevat perusteellisen remontin

08.12.2009.

Kaikkia rahtilaivoja ei voi eikä kannata vaihtaa 25 vuodessa, mutta nykyisetkin alukset ovat muutettavissa ilmastoystävällisemmiksi.

Lue lisää
Laivaliikenne puhtaammaksi

08.12.2009.

Laivaliikenteestä aiheutuu vuodessa 800 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, eli se kuormittaa ilmastoa kaksi kertaa niin paljon kuin lentoliikenne. Laivoihin ei ole juuri kohdistettu ympäristövaatimuksia, mutta myös merillä voidaan liikkua nykyistä puhtaammin – ja halvemmalla.

Lue lisää
Kapteeni kertoo eilisen sään

TK nr. 17/2006 s. 34-37.

Nykyisin säästä pidetään tarkkaa kirjaa, mutta luotettavat säätilastot ulottuvat vain reilun sadan vuoden päähän. Äskettäin ilmastohistorian tutkijat saivat apua yllättävältä taholta, kun Britannian kansallinen merimuseo kokosi vanhoista purjelaivojen lokikirjoista säätietokannan.

Lue lisää
Egyptissä pitkä merenkulkuperinne

TK nr. 15/2006 s. 22.

Lue lisää
Kiinalaiset tutkimusretkillä Etelä-Afrikassa

TK nr. 17/2005 s. 11.

Kummat ehtivät ensin Afrikan eteläisimpään kärkeen, foinikialaiset vai kiinalaiset?

Lue lisää
Ilmavoitelu leikkaa laivojen päästöjä

TK nr. 3/2008 s. 54-55.

Merenkulku on suuri saastuttaja. Tanskalainen keksijä on kehittänyt keinon, jolla laivojen polttoaineen kulutus laskee roimasti jailmakehän hiilidioksidikuormitus kevenee miljoonia tonneja.

Lue lisää
Oikotie Kaukoitään

TK nr. 4/2003 s. 58-59.

Yli 300 vuotta sitten esitetty idea on toteutumassa. Thaimaassa ollaan jo pitkällä suunnitelmissa rakentaa kanava, joka lyhentää tuhannella kilometrillä matkaa yhdellä maailman vilkkaimmin liikennöidyistä laivareiteistä. Edessä on mittava urakka.

Lue lisää
Laivoille oma chattikanava

TK nr. 5/2003 s. 58-59.

Suomessa ja Ruotsissa kehitetyllä uudella laivojen automaattisella
tunnistusjärjestelmällä voidaan vähentää merenkulun vaaroja.
AIS-järjestelmä perustuu radiotaajuudella toimiviin
tiedonsiirtolinkkeihin ja ilmaisee alusten sijainnin varmemmin kuin perinteinen tutka.

Lue lisää
Kohta laivalla Atlantin yli neljässä päivässä

TK nr. 9/2001 s. 28-29.

Uudentyyppinen jopa 40 solmun nopeudella kulkeva alus on tarkoitus ottaa liikenteeseen vuonna 2004. Yhdysvaltojen ja Euroopan välisessä rahtiliikenteessä FastShipin uudet ratkaisut
merkitsevät sekä nopeutta että huomattavia säästöjä satamissa.

Lue lisää