24.02.2012.
Fossiilöytö: Tiibetin ylängöltä löytynyt villasarvikuonon fossiili osoittaa, että villasarvikuono kehittyi jo ennen jääkauden alkamista.
06.04.2010.
Villamammuttikantojen romahdus johtui ilmastonmuutoksesta eikä metsästyksestä. Lähtölaskenta alkoi jääkauden päättyessä.
TK nr. 17/2009 s. 54-61.
2,5 miljoonaa vuotta sitten alkaneella pleistoseenikaudella jääkaudet seurasivat toisiaan. Jäät väistyivät vasta 10 000 vuotta sitten. Viileys ja ruoan niukkuus edistivät isojen nisäkkäiden kehittymistä ja säilymistä, sillä ne sietivät kylmää ja nälkää pieniä eläimiä paremmin. Isoilla eläimillä oli myös vähän luontaisia vihollisia – ainakin siihen saakka, kun ihminen ilmaantui kuvioihin.
TK nr. 10/2006 s. 42-49.
Nykyaikaisella geenitekniikalla on hiljan onnistuttu lukemaan huomattava osa tuhansia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleen mammutin dna:sta. Jotkut visioivat jopa mammutin koko perimän kartoitusta. Jos hanke onnistuu, muinaisnorsu voi tehdä paluun pohjolan luontoon.
TK nr. 12/2005 s. 50-53.
Kun viime jääkausi väistyi noin 12000 vuotta sitten, Amerikan suurille nisäkkäille koittivat ankeat ajat. Valtaosa lajeista kuoli nopeasti sukupuuttoon. Syynä ei ollut ainoastaan ilmastonmuutos, vaan myös uusi nälkäinen vihollinen: ihminen.
TK nr. 13/2000 s. 22-29.
Ihminen on toiminnallaan ajanut sukupuuttoon suuren joukon eläinlajeja. Jotkut tutkijat ovat ottaneet tehtäväkseen korjata osan vahingosta. Suunnitteilla on jopa mammutin saaminen takaisin elävien kirjoihin.
Se tuskin onnistuu vielä pitkään aikaan, mutta mm. alkuhärkä on jo palannut maailmaan eläimistöön.
TK nr. 2/2008 s. 66-73.
Euroopassa eli vielä parikymmentätuhatta vuotta sitten niin leijonia kuin sarvikuonojakin.Jotkut biologit ovat ehdottaneet ihmisen hävittämien suurnisäkkäiden korvaamista niiden nykyisillä sukulaisilla. Paluumuuttajat voisivat jopa auttaa torjumaan ilmastonmuutosta.
TK nr. 3/2003 s. 56-59.
Japanilaistutkijoiden mielestä mammutti kuoli sukupuuttoon ennenaikaisesti. Laji aiotaan herättää henkiin kloonaamalla. Nyt Siperian ikiroudasta etsitään tarpeeksi hyvin säilynyttä dna:ta.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.