magneettikenttä

Esiintyykö revontulia etelässäkin?

11.03.2012.

Voiko revontulia esiintyä lähellä päiväntasaajaa?

Lue lisää
Mikä Auringossa myrskyää?

07.02.2012.

Kun Auringossa tapahtuvat räjähdykset aiheuttavat häiriöitä Maan magneettikentässä, niitä kutsutaan aurinkomyrskyiksi.

Lue lisää
Miten revontulet syntyvät?

27.12.2010.

Esiintyykö revontulia muualla kuin maapallon ympärillä?

Lue lisää
Magneettikenttä panee tuulemaan - myrsky auringossa

TK nr. 16/2003 s. 42-51.

Auringon aktiivisuushuippu antoi tilaisuuden tutkia Auringon pinnan alla myllertäviä prosesseja. Näin saatiin uutta tietoa mm. aurinkotuulesta, magneettikentän kiemuroista ja 11 vuoden jaksoissa tapahtuvasta napojen vaihtumisesta. Auringon tapahtumien kaoottisuus yllätti tutkijat.

Lue lisää
Magneettinapa muuttaa Siperiaan

TK nr. 12/2002 s. 64-69.

Pohjoinen magneettinapa on liikkeellä. Se kulkee kohti luodetta nopeammin kuin koskaan. 50 vuoden päästä se on Pohjois-Kanadan sijasta Siperiassa. Siirtyminen voi olla merkki siitä, että magneettinavat ovat vaihtamassa paikkaa. Sitä, mitä moisesta keikauksesta voisi seurata, voidaan vain arvailla.

Lue lisää
Ovatko Marsin navat magneettiset?

26.02.2010.

Marsilla on vain hatara magneettikenttä.

Lue lisää
Miten Maan magneettikenttä syntyi?

20.09.2009.

Magneettikenttä johtuu Maan sisässä olevien sulien metallien virtauksista.

Lue lisää
Satelliitit seuraavat avaruussään muutoksia auringossa epävakaista

TK nr. 17/2007 s. 26-33.

Uudet Auringosta otetut kuvat auttavat laatimaan entistä tarkempia ennusteita avaruussäästä. Jos ihmisiä aiotaan lähettää jälleen
Kuuhun ja ehkä Marsiinkin,
auringonpurkaukset on pystyttävä ennakoimaan.
Muuten astronautit voivat menettää henkensä tappavalle säteilylle altistuessaan.

Lue lisää
Kuumuus tuhosi elämän

TK nr. 2/2006 s. 38-43.

Samasta pölypilvestä syntyneet Maa ja Venus muistuttivat aluksi toisiaan, mutta sittemmin ne ovat kehittyneet täysin vastakkaisiin suuntiin. Esan Venus Express -luotain katsoo hehkuvan kuumaa Venusta ympäröivän paksun pilviverhon alle.

Lue lisää
Merkurius saa vieraita

TK nr. 7/2004 s. 52-55.

Aurinkokunnan sisin planeetta Merkurius on vihdoin 31 vuoden tauon jälkeen avaruustutkimuksen keskipisteessä. Toukokuussa laukaistavan Nasan Messenger-luotaimen toivotaan antavan vastauksia Merkuriusta koskeviin kysymyksiin ja valottavan Maan kaltaisten planeettojen syntyprosessia.
Messengerin vanavedessä myös Esa lähettää luotaimensa kohti Merkuriusta.

Lue lisää
Kaikkeuden supermagneetit

TK nr. 14/2008 s. 42-45.

Voimakkaan magneettikentän ympäröimissä magnetareissa tapahtuvat purkaukset ovat lähtöisin tähden pinnan alta vain muutaman kilometrin levyiseltä alueelta. Tämä ja monta muuta asiaa on saatu selville tähdistä, joita on tutkittu yleisesti vasta kymmenisen vuotta.

Lue lisää
Luotain Maan keskipisteeseen

TK nr. 2/2004 s. 62-63.

Maan sisäosista ei tiedetä paljonkaan, sillä sen kuoreen on onnistuttu poraamaan vasta 12 kilometrin syvyinen reikä. Yhdysvaltalainen astrofyysikko David Stevenson on tehnyt mielikuvituksellisen ehdotuksen luotaimen lähettämisestä kohti Maan ydintä.

Lue lisää
Kaapeli antaa halpaa kyytiä

TK nr. 17/2005 s. 38-41.

Nasa haluaa edullisempaa energiaa avaruuteen ja romut pois Maata kiertäviltä radoilta. Molemmat tavoitteet voivat toteutua sähködynaamisella kaapelilla, joka siirtelee satelliitteja ja luotaimia ilman rakettia magneettikentän avulla. Ja kun kaapelista tehdään linko, sillä voidaan myös paiskata postia Maasta kiertoradalle ja vaikka Kuuhun.

Lue lisää