Madagaskar

Sammakonpojat kasvavat lehtialtaassa

06.02.2011.

Aiemmin tuntematon sammakkolaji laskee munansa veden täyttämiin lehtiin.

Lue lisää
Lajien kirjoa kirjaamassa

TK nr. 10/2002 s. 22-29.

Huomattava osa Madagaskarin ainutlaatuisista eläin- ja kasvilajeista on vielä täysin kartoittamatta. Viime vuonna kansainvälinen tutkijaryhmä tarkasteli sademetsän lajistoa uudesta näkökulmasta: ilmalaivasta ja puiden latvasta.

Lue lisää
Piikkivuorten suojassa

TK nr. 7/2007 s. 42-49.

Madagaskarin länsiosissa sijaitsee 15 200 neliökilometrin laajuinen ympäristöstään selvästi erottuva Tsingy de Bemarahan luonnonsuojelualue. Tsingyn karstimaa on niin vaikeakulkuista, että vuonna 1927 rauhoitetun ja 1990 Unescon maailmanperintökohteeksi luokitellun alueen suojeleminen ihmisiltä ja ulkopuolisilta eläimiltä on ollut varsin helppoa. Tsingylle tunnusomaiset terävähuippuiset kalkkikivikalliot ovat noin 200 miljoonaa vuotta vanhan merenpohjan jäännöksiä. Merieläinten kalkkikuorista kasaantui pohjaan paksu kerros, josta ajan kuluessa muodostui kalkkikiveä. Kun merenpohja nousi, kalkkikivi altistui tuulen ja sateen aiheuttamalle eroosiolle, jolloin syntyi omalaatuisia kalkkikivimuodostelmia. Kivimuodostelmissa on sekä vaaka- että pystysuoria repeämiä, ja paikoin kiven yläosa on ollut kestävämpää kuin alaosa. Niistä on vähitellen muotoutunut siilin piikkien kaltaisia kalkkikivipilareita.

Lue lisää
Madagaskarin eläinarkisto

TK nr. 5/2001 s. 28-31.

Maapallon neljänneksi suurin saari Madagaskar on osoittautunut paleontologien aarreaitaksi.
Sieltä on löydetty satoja fossiilistuneita eläimiä, jotka valottavat niin matelijoiden kuin
nisäkkäidenkin menneisyyttä ja evoluutiota. Löydöt puhuttavat myös geologeja, sillä ne kyseenalaistavat nykyteoriat
maanosien muinaisista liikkeistä.

Lue lisää
Asteroidi iski Maahan 5 000 vuotta sitten

TK nr. 16/2008 s. 36-39.

Yhdysvaltalaisen geologin Dallas Abbottin mukaan Intian valtamereen iskeytyi valtava asteroidi vain noin 5 000 vuotta sitten. Abbott kollegoineen uskoo, että iskun nostattaman hyökyaallon jättämät jäljet ovat edelleen nähtävissä Madagaskarissa ja Australiassa.

Lue lisää
Hirmulintu

TK nr. 12/2009 s. 48-53.

Pohjolan pikkulintuihin tottuneen ihmisen on vaikea tajuta, että vielä melko vähän aikaa sitten on ollut olemassa jopa
pienkoneen suuruisia
siivekkäitä. Osa niistä
oli melkoisia petoja.
Ne saalistivat isojakin
nisäkkäitä, eikä niiden tarvinnut aina edes
paloitella uhrejaan.

Lue lisää
Kissamainen kanta-astuja

TK nr. 5/2002 s. 56-59.

Madagaskarissa elää suunnilleen ilveksen kokoinen ja muutenkin monin tavoin kissapetoja muistuttava lihansyöjä: fossa. Se ei kuitenkaan ole kissa vaan sivettieläin, jonka elintavat tunnetaan vieläkin melko huonosti.

Lue lisää
Sade innoittaa sammakot intiimiin kanssakäymiseen

TK nr. 9/2005 s. 14-15.

Lue lisää