maa/Maa

Loittoneeko Maa Auringosta?

29.12.2011.

Maan ja Auringon välinen etäisyys kasvaa koko ajan. Mistä se johtuu?

Lue lisää
Voiko naapurigalaksi törmätä Linnunrataan?

27.09.2011.

Andromedan galaksi törmää Linnunrataan 5–7 miljardin vuoden kuluttua.

Lue lisää
ISS-asemalta siintää Maa

Kun Maata katsoo avaruudesta, ihmisen aiheuttamat muutokset näkyvät selkeästi. Seuraavilla aukeamilla esitellään muutama niistä tuhansista kuvista, jotka on otettu ISS-avaruusasemalla.

Lue lisää
5 kysymystä Maasta

TK nr. 7/2011 s. 18-23.

Maa on ymmärrettävistä syistä tarkimmin tutkittu planeetta, mutta senkin
osalta tiedot ovat usein pintapuoliset. Kuumuus ja kova paine estävät
tutkimuksen syvällä kuoren alla, ja elämän syntyaikojen olosuhteita on
hankalaa jäljitellä. Vaikeuksista huolimatta tietämyksen aukot pienenevät.

Lue lisää
Näin seurataan ilmastonmuutosta

TK nr. 6/2011 s. 50-51.

Käsitys Maan keskilämpötilan
kehityksestä perustuu vieläkin
paljolti aivan tavallisilla lämpömittareilla tehtäviin mittauksiin. Eri ympäristötekijöiden vaikutus minimoidaan analyysissä.

Lue lisää
Auringon oudot tavat

TK nr. 1/2011 s. 18-23.

Tuoreiden tutkimusten mukaan Aurinko on oletettua epävakaampi. Auringonpilkkujen määrä on pudonnut pohjalukemiin, ja ne saattavat hävitä joksikin aikaa kokonaan. Tähden sisuksissa taas tapahtuu yllättäviä asioita, jotka voivat vaikuttaa Maan ilmastoon.

Lue lisää
Kuolleesta kalliosta elämän keidas

TK nr. 5/2003 s. 32-41.

Maan ikä on 20 galaktista vuotta. Noin 4,5 miljardia vuotta sitten pöly- ja kaasupilvet tiivistyivät Auringoksi ja planeetoiksi. Sen jälkeen Aurinkokunta on ehtinyt kiertää Linnunradan keskustan jo 20 kertaa. Yhteen kierrokseen Aurinkokunnalta kuluu 225 miljoonaa vuotta. Tätä aikaa kutsutaan galaktiseksi vuodeksi.

Lue lisää
Kolme tietä tuhoon

TK nr. 1/2008 s. 40-43.

Maa tuhoutuu varmasti. Epävarmaa on vain se, milloin se tapahtuu ja mikä tuhon laukaisee. Aurinkokunta on ollut olemassa 4,6 miljardia vuotta, ja kestää vielä viisi miljardia vuotta, ennen kuin Aurinko pullistuu jättiläiseksi ja nielaisee Maan. Maa saattaa pyyhkiytyä pois maailmankaikkeudesta jo aiemminkin, jos siihen osuu gammapurkaus tai toinen taivaankappale.

Lue lisää
Linnunrata kylmentää Maata

TK nr. 2/2003 s. 48-49.

Kun Aurinko matkallaan Linnunradassa läpäisee galaksin kierrehaaroja, lämpötila
Maassa laskee. Uuden teorian mukaan Maa joutuu ”kosmisten jääkausien” valtaan muutaman sadantuhannen vuoden välein. Juuri nyt Maa on kylmän kauden kourissa.

Lue lisää
Kuun syntyminen oli täysosuma

TK nr. 11/2008 s. 38-43.

Ilman Kuuta maapallo olisi ankea paikka. Täällä ei esiintyisi vuodenaikojen vaihtelua eikä tänne olisi kehittynyt monimuotoista elämää. Tuoreiden havaintojen mukaan Kuu on kaikkeudessa lähes ainoa laatuaan.

Lue lisää
Komeettasade täytti meret

TK nr. 15/2001 s. 32-33.

Kesällä 2000 komeetta Linear haihtui höyryksi aivan teleskooppien edessä. Komeetan
kuolema on antanut
uusia viitteitä siitä, mistä Maan vesi ehkä on peräisin, sillä Linearin jään koostumus oli
sama kuin meriveden.

Lue lisää
Luonto pyyhkii ihmi sen jäljet

TK nr. 14/2005 s. 36-41.

Miltä maailma näyttäisi, jos ihminen yhtäkkiä katoaisi Maan päältä? Vaikuttaa siltä, että luonto saisi yllättävän pian siivottua pois sen, mitä ihminen on saanut aikaan.

Lue lisää
Luotain Maan keskipisteeseen

TK nr. 2/2004 s. 62-63.

Maan sisäosista ei tiedetä paljonkaan, sillä sen kuoreen on onnistuttu poraamaan vasta 12 kilometrin syvyinen reikä. Yhdysvaltalainen astrofyysikko David Stevenson on tehnyt mielikuvituksellisen ehdotuksen luotaimen lähettämisestä kohti Maan ydintä.

Lue lisää
Maapallon meret vuotavat kuiviin

TK nr. 7/2000 s. 18.

Lue lisää
Viisi joukkotuhoa

TK nr. 9/2002 s. 11.

Mitkä luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet eniten tuhoa maapallolla?

Lue lisää
Maa tärisee

TK nr. 16/2006 s. 38-43.

Rajut tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset yleistyvät, väittää
maailman johtaviin geologeihin kuuluva brittitutkija. Syyksi hän esittää ilmastonmuutosta, jonka merkit ovat jo näkyvissä.

Lue lisää
Mitä on Maan sisuksissa?

TK nr. 18/2008 s. 56-61.

Maan sisäosien olemusta on pohdittu vuosituhansia. Sadan viime vuoden aikana on saatu vastaus seuraaviin kysymyksiin:

Miksi Maan sisus on kuuma?

Onko ydin kiinteä vai nestemäinen?
Miten vanha Maa on?

Mikä aiheuttaa tulivuorenpurkaukset?

Miksi maanjäristyksiä syntyy?

Lue lisää
Katse yltää horisontin taakse

TK nr. 4/2001 s. 7.

Kun seison meren rannalla, taivaanranta vaikuttaa sijaitsevan mittaamattoman kaukana. Voidaanko horisontin etäisyys laskea?

Lue lisää
Kaiken se kestää

TK nr. 13/2005 s. 32-41.

Maapallo kulkee tuhosta toiseen, mutta elämä ei anna periksi. Ainakin viidesti maailmanlaajuinen luonnonmullistus on hävittänyt lähes koko eliökunnan. Viimeksi loppu oli lähellä 66 miljoonaa vuotta sitten. Joka kerta eläin- ja kasvikunta on toipunut entistä ehommaksi.

Lue lisää