lintu

Sivu 1 / 2Jatka
Liskot ratkaisevat ongelmia

28.03.2012.

Yhdysvaltalaistutkijat tekivät liskolle älykkyystestin. Lisko selvitti sen paremmin kuin monet linnut.

Lue lisää
Maailman paapotuin papukaija

12.03.2012.

Kakapo liikkuu vain öisin ja munii vain silloin, kun sen lempipuu kantaa hedelmää. Nyt se on uhan alla ja ihminen on sen ainoa pelastus.

Lue lisää
Väkivalta periytyy linnuillakin

26.02.2012.

Väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kokeneista lapsista kasvaa usein väkivaltaisia aikuisia. Linnuilla on havaittu sama ilmiö.

Lue lisää
Miten linnut parittelevat?

14.09.2011.

Monilla linnuilla on näyttävät kosintamenot, mutta miten itse lisääntymisakti eli parittelu tapahtuu?

Lue lisää
Visa: Kolme nopeaa lentävistä eläimistä

07.09.2011.

Kuinka paljon tiedät erilaisista lentävistä eläimistä? Testaa tietosi kolmella pikaisella kysymyksellä.

Lue lisää
Lämmin talvi suosii ruskeita pöllöjä

18.07.2011.

Ilmastonmuutoksen vuoksi ruskeat lehtopöllöt selviytyvät Suomen luonnossa paremmin talvesta kuin harmaat lehtopöllöt.

Lue lisää
Onko olemassa myrkyllisiä lintuja?

20.04.2011.

Useat Uuden-Guinean lintulajit tuottavat elimistössään haitallisia aineita.

Lue lisää
Miten linnun sikiö saa happea munassa?

03.03.2011.

Miten munassa kehittyvät eläimet hengittävät ennen kuoriutumistaan? Entä mistä ne saavat ravintoa?

Lue lisää
Jättilinnun siipien väli oli 6 metriä

01.02.2011.

Chilestä löytynyt seitsemän miljoonaa vuotta vanhan lintufossiiliin siipien kärkiväli on suurin tunnettu.

Lue lisää
Mainettaan pahempi käki

TK nr. 8/2000 s. 30-33.

Käki on varsinainen häirikkö. Uusien tutkimusten mukaan se ei ainoastaan huijaa toisia lintuja huolehtimaan jälkeläisistään vaan myös turvautuu kiristykseen ja jopa tappoon, jos kasvattivanhemmat eivät toimi toivotulla tavalla.

Lue lisää
Mistä lintu saa monenkirjavat värinsä?

09.04.2010.

Valo ja pigmentit värittävät linnun höyhenet.

Lue lisää
Isovarpaan lopun aika

01.03.2010.

Fossiililuu osoitti, että strutsia muistuttavan hirmuliskon isovarvas oli surkastumassa.

Lue lisää
Aavikon armoilla

TK nr. 3/2004 s. 34-41.

Elämä aavikolla on kovaa. Päivällä on kuumaa, yöllä melkein jäätävää, ja vettä on vähän. Aavikkoelämä vaatii eläimiltä erityistaitoja.

Lue lisää
Linnuilla jatkuvasti kylmät jalat

TK nr. 11/2001 s. 6.

Katselin eräänä pakkaspäivänä lintuja, jotka istuivat metallisilla kattorakennelmilla. Ajattelin, että niiden jalkoja varmasti palelsi. Koska pakkasta oli 20 astetta, metallin täytyi tuntua todella kylmältä. Onko linnuilla erityisen tehokas järjestelmä, joka pitää niiden jalat lämpiminä pakkasella?

Lue lisää
Lintu lentää vedessä

TK nr. 14/2005 s. 52-55.

Hoatsin on eläinkunnan Oblomov: sen elämänpiiri Amazonaksen sademetsän tiheissä rantapensaikoissa rajoittuu yleensä muutamaan sataan metriin, eikä mikään tunnu pakottavan sitä kiristämään vitkastelulta vaikuttavaa tahtiaan. Hoatsin onkin hyvä ehdokas lintumaailman ykkösnahjukseksi. Se lentää surkeasti, kiipeilee kömpelösti ja kävelee huonosti. Hoatsinin poikaset ovat muuten samaa maata kuin vanhempansa, mutta ahdistettuina ne intoutuvat huimiin fyysisiin suorituksiin, kuten alankomaalaisen luontokuvaajan Flip de Nooyerin otokset osoittavat.

Lue lisää
Kananaivoilla pääsee jyvälle

TK nr. 16/2005 s. 64-67.

Lintuja on totuttu pitämään nisäkkäitä tyhmempinä. Käsitystä on syytä tarkistaa, sillä aivotutkijoiden tekemissä kokeissa linnut ovat yltäneet jopa simpanssien älykkyystasolle. Siivekkäillä on omat tapansa olla nokkelia.

Lue lisää
liskon sulat

TK nr. 9/2000 s. 22-29.

Nykylintuja on vaikeaa mieltää muinaisten hirmuliskojen sukulaisiksi. Lintujen rakenteessa on kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä matelijoiden kanssa. Jo pitkään on pidetty todennäköisenä, että linnut kehittyivät höyhenpeitteisistä
hirmuliskoista. Uudet löydöt tukevat tätä käsitystä.

Lue lisää
Laululla naaras hurmataan

TK nr. 1/2001 s. 19.

Lue lisää
Lintujen luontainen keräilyinto

TK nr. 2/2002 s. 10.

Harakan sanotaan keräävän kirkkaita esineitä. Miksi jotkin linnut vievät pesäänsä tavaroita, jotka eivät sinne luonnostaan kuulu?

Lue lisää
Lintumaailmassa ratkaisee värisilmä

TK nr. 2/2007 s. 44-51.

Linnuilla on samankaltainen niin sanottu kamerasilmä kuin ihmisellä. Merkittäviä erottavia tekijöitä on kaksi. Linnuilla on kammaksi eli viuhkalisäkkeeksi kutsuttu rakenne, joka yhdistää lasiaisen näköhermoon. Lisäksi niillä on yksi värinäön ulottuvuus enemmän
verkkokalvon tappisoluissaan. Tappisolut ovat valon eri aallonpituuksien eli värien havaitsemiseen
erikoistuneita aistinsoluja. Ihminen aistii tappisoluillaan punaisen, vihreän ja sinisen valon. Linnut sen sijaan
pystyvät erottamaan myös ultraviolettisäteitä, joiden aallonpituus on lyhyempi kuin näkyvän valon.

Lue lisää
Sivu 1 / 2Jatka