Linnunrata

Voiko naapurigalaksi törmätä Linnunrataan?

27.09.2011.

Andromedan galaksi törmää Linnunrataan 5–7 miljardin vuoden kuluttua.

Lue lisää
Linnunradan keskus kuplii

05.05.2011.

Linnunradan keskuksessa on havaittu olevan kaksi jättimäistä kuplaa, jotka ulottuvat 25 000 valovuoden päähän galaksin keskuksesta.

Lue lisää
Käytä hiirtä: Linnunrata numeroina

09.02.2011.

Aurinko on yksi Linnunradan miljardeista tähdistä. Linnunrata taas on yksi universumin miljardeista galakseista.

Lue lisää
Spitzer näkee pölyn läpi

25.03.2010.

Tutkijoille avautui näkymä Linnunradan vähän tutkittuihin sisäosiin.

Lue lisää
Avaruusteleskooppi kuvasi tähtivauvoja

05.11.2009.

Läheltä Linnunradan keskustaa löydettiin kolme nuorta tähteä. Niiden ikä on noin miljoona vuotta.

Lue lisää
Liian nuoria tähdiksi

TK nr. 9/2010 s. 60-61.

Linnunradan keskuksessa on musta aukko, jonka painovoiman pitäisi hajottaa tähtiä muodostavat kaasupilvet. Silti siellä näyttää syntyvän uusia tähtiä. Niiden olemassaolo vaatii nyt selitystä.

Lue lisää
Tähdet kiitävät avaruudessa ennätysvauhtia

TK nr. 3/2010 s. 58-61.

Seitsemän vuotta sitten havaittiin tähti, joka viiletti avaruuden halki niin nopeasti, että se oli poistumassa Linnunradasta. Ilmiölle löytyi selityskin: tähden oli singonnut kovaan
vauhtiin Linnunradan keskuksessa oleva musta aukko. Sen jälkeen on kuitenkin havaittu
viisitoista muuta nopeaa tähteä. Niiden vauhdin alkuperästä on esitetty eri teorioita.

Lue lisää
Linnunradasta loppuu kaasu

TK nr. 14/2009 s. 72-73.

Linnunrataa uhkaa energiakriisi. Jo miljardin vuoden kuluttua tähtien muodostumiseen
tarvittava kaasu on käynyt niin vähiin, että uusia tähtiä ei voi syntyä samaan tahtiin kuin nykyään. Vanhojen tähtien himmetessä Linnunrata pimenee hitaasti mutta varmasti.

Lue lisää
Kolme tietä tuhoon

TK nr. 1/2008 s. 40-43.

Maa tuhoutuu varmasti. Epävarmaa on vain se, milloin se tapahtuu ja mikä tuhon laukaisee. Aurinkokunta on ollut olemassa 4,6 miljardia vuotta, ja kestää vielä viisi miljardia vuotta, ennen kuin Aurinko pullistuu jättiläiseksi ja nielaisee Maan. Maa saattaa pyyhkiytyä pois maailmankaikkeudesta jo aiemminkin, jos siihen osuu gammapurkaus tai toinen taivaankappale.

Lue lisää
Linnunrata kylmentää Maata

TK nr. 2/2003 s. 48-49.

Kun Aurinko matkallaan Linnunradassa läpäisee galaksin kierrehaaroja, lämpötila
Maassa laskee. Uuden teorian mukaan Maa joutuu ”kosmisten jääkausien” valtaan muutaman sadantuhannen vuoden välein. Juuri nyt Maa on kylmän kauden kourissa.

Lue lisää
Säteilevät kaasukiekot

TK nr. 3/2001 s. 64-65.

Kotigalaksimme sisäosissa kaasupilvien takana on tähti, joka on luhistunut mustaksi aukoksi. Mustassa aukossa on yli 2,6 miljoonaa kertaa niin paljon massaa kuin Auringossa. Nyt mustan aukon ympärillä on havaittu säteilyä.

Lue lisää
Linnunrata kosminen kannibaali

TK nr. 5/2002 s. 60-65.

Linnunradan utumainen vyö öisellä taivaalla näyttää varsin levolliselta. Kotigalaksimme on kuitenkin kaikkea muuta kuin rauhallinen.
Tutkijat uskovat, että se on raivokas kannibaali, joka on olemassaolonsa aikana niellyt ainakin viisi, ehkä jopa 50, pienempää galaksia.

Lue lisää
Linnunradan naapuristo muutoksessa

TK nr. 5/2008 s. 64-69.

Vaikka Linnunradan lähintä ympäristöä, Paikallista ryhmää, on kartoitettu jo pitkään, on sen kuva jälleen viime vuosina muuttunut. Suurista galakseista on löytynyt yllättäviäkin uusia ominaisuuksia. Lisäksi on havaittu lukuisia galakseja, joiden olemassaolosta ei ole tiedetty aiemmin mitään.

Lue lisää
Chandra tarkensi kuvaa Linnunradan keskustasta

TK nr. 6/2002 s. 18.

Röntgenteleskooppi näkee pölyn ja kaasun läpi

Lue lisää
Galaksit myllerryksessä

TK nr. 7/2006 s. 24-29.

Viime vuosina käsitys galakseista on mullistunut. Galaksien muoto muuttuu useaan kertaan niiden elinaikana. Muutos perustuu luonnonlakeihin, jotka ovat niin monimutkaisia, että tutkijat ovat vasta alkaneet päästä niistä selville. Linnunrataa pidettiin aiemmin puhtaana kierregalaksina, mutta nyt se on paljastunut sauvakierregalaksiksi.

Lue lisää
Mustat aukot

TK nr. 7/2005 s. 54-59.

Uuden teorian mukaan mustat aukot eivät ole vain kosmisia tappokoneita, jotka imevät itseensä kaiken, vaan ne ovat antaneet alkusysäyksen Linnunradan synnylle. Tätä käsitystä tukevat myös muista galakseista tehdyt havainnot.

Lue lisää
Kurkistus 25 000 valovuoden päähän

TK nr. 13/2001 s. 62-63.

Tutkijat ovat onnistuneet näkemään gravitaatiolinssillä yksityiskohtia tähdestä, joka sijaitsee 25 000 valovuoden päässä Maasta. Yksityiskohdat antavat uutta tietoa tähtien kaasukehästä ja panevat nykyiset tähtimallit koetukselle.

Lue lisää
Linnunradan kiertolainen

TK nr. 14/2003 s. 30-31.

Linnunrataa kiertää tähtien kehä, joka ei sovi totuttuihin teorioihin. Ilmeisesti se on jäännös Linnunradan kaappaamasta naapurigalaksista. Tähtikehä voi muuttaa käsityksiä galaksien synnystä ja antaa uutta tietoa avaruuden pimeästä aineesta.

Lue lisää