levä

  • Ajatus lentää

    Eurooppalaisen Airbus-yhtiön palveluksessa olevista ilmailun ja lentotekniikan eksperteistä koostuva ryhmä on pohtinut, millaisilla koneilla matkustajia kuljetetaan vuonna 2050. Ideoinnissa ei ole tarvinnut ottaa huomioon nykytekniikan asettamia rajoituksia, vaan uusia kehityssuuntia on saanut etsiä vapaasti visioimalla. Asiantuntijat ovat esittäneet esimerkiksi, että matkustamoa elävöitettäisiin hologrammeilla ja näkyvyyttä koneesta ulos parannettaisiin käyttämällä valoa läpäiseviä materiaaleja.

  • Levä muuttaa salamanterin soluihin

    18.09.2011.

    Sammakon ja levän liitto hyödyttää molempia

  • Mistä Maan happi on peräisin?

    08.06.2011.

    Olen kuullut, että suurin osa Maan hapesta on peräisin merilevistä. Onko se totta?

  • Vihreää kultaa

    TK nr. 3/2009 s. 24-29.

    Fossiilisille polttoaineille etsitään kuumeisesti ympäristöä säästäviä vaihtoehtoja. Viime aikoina lupaavimpien ehdokkaiden joukkoon on noussut leväöljy. Levät sitovat hiilidioksidia, kasvavat nopeasti, ja niistä saadaan monta kertaa enemmän öljyä kuin esimerkiksi öljypalmusta. Leväviljelmät eivät myöskään vie peltoalaa ruoantuotannolta.

  • Levät pitivät meret elossa

    12.04.2010.

    Brittitutkijat ovat selvittäneet, miten elämä toipui yllättävän nopeasti miljoonia vuosia sitten sattuneen meteori-iskun jälkeen.

  • Tulevaisuus toimii paristoilla

    TK nr. 8/2010 s. 26-31.

    Nykyiset paristot ja akut ovat
    tulevaisuuden tarpeisiin liian suuria,
    tehottomia ja vaarallisia. Uusia ideoita
    kaivataankin kipeästi, samalla kun vanhoja
    tekniikoita kehitetään. Pian matkapuhelimen akun käyttöikä pitenee, vaatteet varustetaan paristoilla
    ja lentokone nousee ilmaan kvanttiakun voimalla.

  • Vesi voi olla myrkkyä kaloille

    TK nr. 10/2003 s. 30-33.

    Maalta kulkeutuvat ravinteet rehevöittävät meriä, järviä ja lampia. Ylimääräiset ravinteet vilkastuttavat levien ja bakteerien toimintaa ja lisäävät näin hapenkulutusta. Hapen väheneminen vaarantaa lopulta koko ekosysteemin olemassaolon.

  • Itämeri elpyy tuulivoimalla?

    TK nr. 10/2007 s. 36-37.

    Itämeri voi huonosti. Happikato autioittaa pohjavesiä, ja keväällä ja kesällä rehottavat leväkukinnot pahentavat tilannetta. Ongelman ydin ovat ravinnepäästöt, mutta ensiavuksi kaavaillaan tuulivoimalla toimivia pumppuja, jotka hapettavat pohjavesiä.

  • Bakteerit kuriin niiden viestintää häiritsemällä

    TK nr. 4/2002 s. 60-63.

    Bakteerit käyttävät ovelaa hyökkäysstrategiaa. Ne
    varustautuvat varsinaiseen
    koitokseen ns. biofilmin suojissa, jossa ne voivat rauhassa kerätä voimia. Aivan aukoton tämä
    linnoitus ei tosin ole, sillä australialaisen Delisea pulchra -levän erittämien viestiaineiden on havaittu häiritsevän tehokkaasti bakteerien yhteistyötä.

  • Kasviplankton estää ilmastoa lämpenemästä

    TK nr. 14/2003 s. 64-67.

    Maalta huuhtoutuvat ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Silti jotkut tutkijat ehdottavat, että meriä alettaisiin lannoittaa levien
    lisäämiseksi. Ideana on, että yhteyttävää kasviplanktonia
    kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.