Eurooppalaisen Airbus-yhtiön palveluksessa olevista ilmailun ja lentotekniikan eksperteistä koostuva ryhmä on pohtinut, millaisilla koneilla matkustajia kuljetetaan vuonna 2050. Ideoinnissa ei ole tarvinnut ottaa huomioon nykytekniikan asettamia rajoituksia, vaan uusia kehityssuuntia on saanut etsiä vapaasti visioimalla. Asiantuntijat ovat esittäneet esimerkiksi, että matkustamoa elävöitettäisiin hologrammeilla ja näkyvyyttä koneesta ulos parannettaisiin käyttämällä valoa läpäiseviä materiaaleja.
08.06.2011.
Olen kuullut, että suurin osa Maan hapesta on peräisin merilevistä. Onko se totta?
TK nr. 3/2009 s. 24-29.
Fossiilisille polttoaineille etsitään kuumeisesti ympäristöä säästäviä vaihtoehtoja. Viime aikoina lupaavimpien ehdokkaiden joukkoon on noussut leväöljy. Levät sitovat hiilidioksidia, kasvavat nopeasti, ja niistä saadaan monta kertaa enemmän öljyä kuin esimerkiksi öljypalmusta. Leväviljelmät eivät myöskään vie peltoalaa ruoantuotannolta.
12.04.2010.
Brittitutkijat ovat selvittäneet, miten elämä toipui yllättävän nopeasti miljoonia vuosia sitten sattuneen meteori-iskun jälkeen.
TK nr. 8/2010 s. 26-31.
Nykyiset paristot ja akut ovat
tulevaisuuden tarpeisiin liian suuria,
tehottomia ja vaarallisia. Uusia ideoita
kaivataankin kipeästi, samalla kun vanhoja
tekniikoita kehitetään. Pian matkapuhelimen akun käyttöikä pitenee, vaatteet varustetaan paristoilla
ja lentokone nousee ilmaan kvanttiakun voimalla.
TK nr. 10/2003 s. 30-33.
Maalta kulkeutuvat ravinteet rehevöittävät meriä, järviä ja lampia. Ylimääräiset ravinteet vilkastuttavat levien ja bakteerien toimintaa ja lisäävät näin hapenkulutusta. Hapen väheneminen vaarantaa lopulta koko ekosysteemin olemassaolon.
TK nr. 10/2007 s. 36-37.
Itämeri voi huonosti. Happikato autioittaa pohjavesiä, ja keväällä ja kesällä rehottavat leväkukinnot pahentavat tilannetta. Ongelman ydin ovat ravinnepäästöt, mutta ensiavuksi kaavaillaan tuulivoimalla toimivia pumppuja, jotka hapettavat pohjavesiä.
TK nr. 4/2002 s. 60-63.
Bakteerit käyttävät ovelaa hyökkäysstrategiaa. Ne
varustautuvat varsinaiseen
koitokseen ns. biofilmin suojissa, jossa ne voivat rauhassa kerätä voimia. Aivan aukoton tämä
linnoitus ei tosin ole, sillä australialaisen Delisea pulchra -levän erittämien viestiaineiden on havaittu häiritsevän tehokkaasti bakteerien yhteistyötä.
TK nr. 14/2003 s. 64-67.
Maalta huuhtoutuvat ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Silti jotkut tutkijat ehdottavat, että meriä alettaisiin lannoittaa levien
lisäämiseksi. Ideana on, että yhteyttävää kasviplanktonia
kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.