Eurooppalaisen Airbus-yhtiön palveluksessa olevista ilmailun ja lentotekniikan eksperteistä koostuva ryhmä on pohtinut, millaisilla koneilla matkustajia kuljetetaan vuonna 2050. Ideoinnissa ei ole tarvinnut ottaa huomioon nykytekniikan asettamia rajoituksia, vaan uusia kehityssuuntia on saanut etsiä vapaasti visioimalla. Asiantuntijat ovat esittäneet esimerkiksi, että matkustamoa elävöitettäisiin hologrammeilla ja näkyvyyttä koneesta ulos parannettaisiin käyttämällä valoa läpäiseviä materiaaleja.
04.01.2012.
Mikä on maailman vanhin lentoyhtiö? Miten ennen vanhaan pudotettiin ilmarahtia? Testaa, mitä tiedät lentokoneista ja ilmailusta.
07.07.2011.
Ilmailunäytöksiin sisältyy usein esityksiä, joissa koneet lentävät ylösalaisin. Miten ne pysyvät tällöin ilmassa?
TK nr. 7/2011 s. 30-33.
Jaloin polkemalla on kuitenkin saatu liikkeelle monia muita kulkuvälineitä, joita keksijät ovat suunnitelleet niin maalle ja merelle kuin ilmaankin. Lihasvoimaan perustuvien ajoneuvojen kehitystä edistetään nykyisin monenlaisilla kilpailuilla.
03.02.2011.
Ihminen lienee pyrkinyt irti maasta koko historiansa ajan. Hengenvaarallisten kokeilujen jälkeen on päästy turvallisen ilmailun aikaan, mutta kaikille ei riitä matkustamossa istuminen.
TK nr. 5/2010 s. 32-37.
Kahden vuoden kuluttua tiedetään, saavuttivatko Solar Impulse -hankkeen puuhamiehet päämääränsä eli onnistuivatko he lentämään maapallon ympäri pelkän aurinkovoiman turvin. Jotta he pääsevät edes yrittämään, uudesta lentokoneesta on saatava varmatoiminen. Työtä on riittämiin.
TK nr. 13/2009 s. 44-49.
Lentotukialusten toimivuutta voidaan parantaa muuttamalla niiden rakennetta ja tekniikkaa. Uudistusten ansiosta koneiden nousu- ja laskuvaiheet on vaivattomampi viedä läpi kannella.
TK nr. 17/2009 s. 70-77.
Ihmiset ja tavarat liikkuvat yhä pidempiä matkoja, ja motorisoitu liikkuminen kuormittaa ilmastoa. 13 prosenttia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä. Päästökuormitusta voidaan kuitenkin keventää huomattavasti jo nykyisellä tai kehitteillä olevalla tekniikalla. Jos tahtoa löytyy, maantie-, meri- ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt voidaan vähentää murto-osaan nykyisestä 25 vuoden kuluessa.
TK nr. 2/2001 s. 67-70.
Oli kalsea joulukuun aamu vuonna 1903. Veljekset Wilbur ja Orville Wright olivat korjanneet vauriot, joita heidän lentokoneensa oli saanut edellisen päivän aikana. Nyt he olivat valmiita uuteen lentoyritykseen...
TK nr. 4/2000 s. 69-72.
Charles Yeager tiesi, että hän voisi kuolla koelennoilla. Hänen brittiläinen kollegansa oli saanut surmansa edellisenä vuonna yrittäessään rikkoa äänivallin. Riskeistä huolimatta Yeager halusi lentää ensimmäisenä ääntä nopeammin...
TK nr. 15/2004 s. 34-39.
Vuonna 1952 neuvostoliittolainen MiG-hävittäjä ampui ruotsalaisen DC3-tiedustelukoneen Itämerellä kansainvälisen merialueen yläpuolella. Kaikki kahdeksan miehistön jäsentä saivat surmansa. Nyt yli 50 vuotta merenpohjassa ollut hylky on nostettu ylös, ja siitä etsitään selitystä kylmän sodan aikaiseen välikohtaukseen.
TK nr. 1/2007 s. 48-51.
Reittilennoilla koetaan harvoin kauhun hetkiä. Kun lentoturvallisuus vaaraantuu, syynä on yleensä inhimillinen virhe. Eurooppalaisessa tutkimushankkeessa selvitetään, miten tästä riskitekijästä päästäisiin eroon. Tavoitteena on järjestelmä, joka ei vaadi lentäjän työpanosta ohjaamossa.
TK nr. 2/2000 s. 22-27.
Robottitekniikan kehitystä ohjaa asevarustelu. Arviolta kaksi kolmesta meneillään olevasta kehityshankkeesta on sotilaallisia. Onko tekniikan edistyminen sumentanut käsityksen sodan todellisuudesta? Uusissa visioissa sota on kuin tietokonepeli, jossa taistelee ja kuolee vain robotteja.
TK nr. 4/2001 s. 22-31.
Siviili-ilmailun ongelmat ovat pitkälti seurausta lentoliikenteen suosion kasvusta. Tungoksesta kärsivät niin matkustajat kuin lentokenttien työntekijätkin. Ilmatilan ahtaus ei johda ainoastaan ruuhkiin lentoasemilla vaan myös koettelee lentoliikenteen turvallisuutta.
TK nr. 10/2004 s. 38-43.
Tulevaisuuden hävittäjä F-35 Joint Strike Fighter avaa lentäjälle esteettömät näkymät. Uuden tekniikan ansiosta hän näkee lentokoneen sivujen, pohjan ja katon läpi. Tietokone- ja tutkajärjestelmien yhteistyö takaa, että hän saa kulloinkin juuri ne tiedot, joita hän tarvitsee. Kun lentäjä voi keskittyä vain oleellisiin tietoihin, hänen on helpompaa tehdä ratkaisujaan.
TK nr. 14/2004 s. 24-29.
Isossa-Britanniassa on vireillä hanke, jonka päämääränä on rakentaa historian mittavin, nopein ja kuljetuskapasiteetiltaan suurin ilmalaiva. Uudentyyppisen ilma-aluksen käyttökelpoisuutta lisäävät kyky operoida kentiltä, joille lentokoneilla ei ole mitään asiaa, ja pitkä toimintasäde.
TK nr. 15/2002 s. 36-41.
Siviililentokoneet joutuvat vaaratilanteisiin ja onnettomuuksiin useammin maassa kuin ilmassa. Matkustajien turvallisuutta pyritäänkin nyt parantamaan autoissa jo yleisesti käytössä olevilla varusteilla, esimerkiksi turvatyynyillä, kolmepisteturvavöillä ja törmäysvaimentimilla.
TK nr. 16/2006 s. 32-35.
Yhdysvaltalainen aseita, lentokoneita ja avaruustekniikkaa valmistava Lockheed Martin -yhtiö kehittää uudentyyppistä lentäjätöntä ilma-alusta, Cormorantia. Se ei tarvitse lentoonlähtöä varten kiitotietä vaan nousee siivilleen laivan ohjussiilosta. Cormorant voidaan laskea liikkeelle esimerkiksi 50 metrin syvyydessä uivasta ydinsukellusveneestä.
08.12.2009.
Suuret matkustajakoneet lentävät levistä tai kasveista valmistetulla polttonesteellä.
Uusi lehti: Tutkijat ja lääkärit etsivät yhä uusia keinoja taistella sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lue lisää numerosta 3.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!