laji

• •  
  •  
• 

  Tutkijat karsivat hirmuliskolajeja

  11.07.2011.

  Monet hirmusliskofossiileista, joiden on luultu edustavan eri lajeja, saattavatkin olla saman lajin eri-ikäisiä yksilöitä.

  Lue lisää

• 

  Valekuolleet lajit

  06.06.2011.

  Ihmisen toiminta on hävittänyt ainakin tuhat lajia 500 viime vuoden aikana. Joka kolmas hävinneeksi luultu laji on silti yhä elossa ihmisen tietämättä.

  Lue lisää

• 

  Kaliforniasta löytyi uusi merietanalaji

  30.01.2011.

  Yhdysvaltalainen tutkija havaitsi Kalifornian rannikolla elävän aiemmin tuntemattoman värikkään vapaakiduskotilolajin.

  Lue lisää

• 

  Isis löysi merestä outoja eliöitä

  30.11.2010.

  Vedenalaisesta vuoriketjusta etsitään tietoa selkärankaisten kehityksestä.

  Lue lisää

• 

  Kuvagalleria: Luonnon superisät

  12.11.2010.

  Osa eläinisistä kulkee vastavirtaan. Napsauta gallerian kuvaketta ja lue lisää lajeista, joiden koiraat huolehtivat jälkeläisistään.

  Lue lisää

• 

  Onko veri aina punaista?

  08.09.2010.

  Miksi ihmisen veri on punaista? Onko muunväristä verta olemassa?

  Lue lisää

• 

  Kohti uusia viileämpiä asuinsijoja

  TK nr. 7/2010 s. 66-71.

  Uhkaavaa ilmastonmuutosta on vaikea päästä karkuun etenkin, jos ei ole jalkoja. Monet lajit ovat kuumuutta paetessaan siirtyneet yhä pohjoisemmaksi, mutta kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Biologien keskuudessa on siksi virinnyt radikaali idea: moni uhanalainen eläin- ja kasvilaji voisi pelastua, jos ihminen auttaisi sitä muutossa.

  Lue lisää

• 

  Elämää syvällä ja pimeässä

  15.02.2010.

  Syvänmeren eläinlajeja ei juurikaan ole päästy tutkimaan. Saksalaisretkikunta toikin pintaan outoja otuksia syvyyksistä.

  Lue lisää

• 

  Madagaskarin sammakot laskettiin

  11.02.2009.

  Saarella havaittiin elävän noin kaksi kertaa niin paljon sammakkolajeja kuin aiemmin on luultu.

  Lue lisää

• 

  Mitä kaikkea Maassa elää?

  TK nr. 6/2009 s. 50-57.

  Ihminen on jo vuosituhansia yrittänyt järjestää luonnon
  kaoottiselta vaikuttavaa lajirunsautta. Perusongelmat
  ovat yksinkertaisia, mutta silti ratkaisuja etsitään vieläkin.

  Miten laji määritellään?
  Miten lajit erotetaan toisistaan?
  Miten lajit pitäisi luokitella?
  Miten monta lajia on olemassa?
  Mitä lajitiedolla tehdään?

  Lue lisää

• Mies, joka keksi lajien lait

  TK nr. 1/2009 s. 65-67.

  12. helmikuuta tulee kuluneeksi 200 vuotta Charles Darwinin syntymästä. Darwin kiteytti edeltäjiensä ja aikalaistensa ideat ja omat oivalluksensa evoluutioteoriaksi, joka on ohjannut luonnontieteellistä tutkimusta ehkä enemmän kuin mikään muu oppi.

  Lue lisää

• Sairaus antoi aikaa pohtia

  TK nr. 1/2009 s. 68-73.

  Darwinista kehittyi luonnontutkija ja merkittävä tiedemies monen mutkan kautta. Hänelle oli leimallista sairaalloisuus ja epävarmuus omista kyvyistä. Hän käytti aina paljon aikaa aineiston keräämiseen ennen kuin uskaltautui julkaisemaan sitä koskevia ajatuksiaan.

  Lue lisää

• Hidasvaikutteinen pommi

  TK nr. 1/2009 s. 74-77.

  Darwin kirjoitti tärkeimmäksi osoittautunutta teostaan 20 vuotta. Hän keräsi aineistoa, keskusteli tutkijatovereidensa kanssa ja kärsi, sillä hän tiesi, että teos tulisi järkyttämään syvästi hänen uskonnollista vaimoaan. Vähältä piti, ettei hänen työnsä valunut hukkaan.

  Lue lisää

• Vaikea pala nieltäväksi

  TK nr. 1/2009 s. 78-81.

  Aikalaiset tyrmistyivät Darwinin kehitysteoriasta. Pöyristyttävintä siinä ei ollut ajatus lajien muuttumisesta vaan luonnonvalinnan sattumanvaraisuus. Vielä nytkin, kun genetiikka on valottanut geenien roolia lajinkehityksessä, monet kaipaavat siihen yliluonnollista tekijää.

  Lue lisää

• 

  Sukupuut riepotuksessa

  TK nr. 4/2004 s. 48-55.

  Geenitutkimukset ovat osoittaneet monet vakiintuneet käsitykset eliöiden polveutumisesta ja sukulaisuudesta vääriksi. 20 viime
  vuoden aikana on jouduttu tarkistamaan useiden eläinten asema biologisessa luokittelussa ja piirtämään uusia sukutauluja.

  Lue lisää