Kuvia maailmasta

Afrikan ulkomuseo

Noin 30 miljoonaa vuotta sitten Afrikan sarven itäpuolelle Intian valtamereen muodostui saariryhmä, jossa eliöstö on saanut olla ja kehittyä kaikessa rauhassa. Eristyneisyys näkyy
etenkin pääsaaressa Sokotrassa. Siellä maisemaa hallitsevat hyvin omintakeiset kasvilajit.

Lue lisää
Tosielämän Baloo

TK nr. 15/2011 s. 38-43.

Rudyard Kiplingin
Viidakkokirjan huulikarhu antaa lajista väärän kuvan. Todellisuudessa se on kaikkea muuta kuin säyseä mesikämmen. Tämän luonnossa jo melko
harvinaiseksi käyneen
eläimen tuntevat intialaiset
tietävät, että se voi olla
arvaamaton. Nyt kiivaus on
todistettu tieteellisestikin.

Lue lisää
Rajallista eloa

TK nr. 5/2011 s. 26-31.

Niveljalkaisia muistuttavia karhukaisia esiintyy mitä moninaisimmissa ympäristöissä maapallon syvimmistä syvänteistä aina korkeimpien vuorten huipulle asti. Nämä pienet eläimet selviytyvät vuosia ilman vettä ja pysyvät hengissä äärimmäisessä kylmyydessä ja kuumuudessa. Menestyksen avain on kyky tarvittaessa pysäyttää aineenvaihdunta.

Lue lisää
Yhteistyössä on voimaa

TK nr. 18/2010 s. 34-39.

Parvet, laumat ja yhdyskunnat tarjoavat monien eläinlajien yksilöille mahdollisuuden selviytyä ravinnonhankinnasta, vihollisista tai suvunjatkamisesta. Toiset toimivat
yhdessä harhauttaakseen saalistajiaan, toiset taas muuttavat suurina parvina talvehtimaan lämpimämmille alueille. Osa eläinyhteisöistä on vain lyhytaikaisia
muodostelmia, toiset puolestaan elinikäisiä kollektiiveja. Joidenkin tavoitteena on kasvattaa yhdessä johtajan jälkeläisiä, toisissa ryhmissä taas kilpaillaan ankarasti
hyvistä pesimäpaikoista. Ryhmittymiseen ryhdytään joka tapauksessa siitä syystä, että muiden seura takaa suotuisammat elinolot kuin yksittäiselle yksilölle on tarjolla.

Lue lisää
Mehiläiset erikoistarkkailussa

TK nr. 6/2011 s. 38-43.

Mehiläiset ovat hätää kärsimässä. Eri puolilla maailmaa on
tapahtunut joukkokuolemia, joille ei ole löydetty selitystä.
Kuolinsyyksi on ehdotettu muun muassa torjunta-aineita
ja matkapuhelimien säteilyä. Ranskalaistutkijat yrittävät
nyt selvittää tuhon syitä mehiläisten selkään kiinnitettävällä
mikrosirulla, jonka avulla tarkkaillaan niiden liikkeitä.

Lue lisää
Taideteoksia Marsista

TK nr. 14/2010 s. 62-65.

Marsia pidetään usein kuivana ja karuna planeettana. Sen pinnalta löytyy kuitenkin myös erikoisia ja värikkäitä luonnonmuodostumia. Nasan Mars Reconnaissance Orbiter -luotaimen tarkka kamera on nelivuotisen toimintansa aikana ottanut niistä ainutlaatuisia kuvia.

Lue lisää
Polte pätsiin

TK nr. 3/2011 s. 34-41.

Keskellä Afrikkaa kykloopin silmä tuijottaa kohti taivasta. Silmänä loistaa Nyiragongon tulivuoren kraatteri, jossa kuplii 1 200-asteinen laava. Viime kesänä tätä maailman suurinta ja vaarallisinta laavajärveä lähti tutkimaan kahdeksan miestä.

Lue lisää
Sademetsän syvin olemus

TK nr. 15/2010 s. 28-35.

Tropiikki kuhisee elämän eri muotoja. Syytä siihen, miksi juuri siellä vallitsevat
luonnonolot suosivat lajien syntymistä, ei tiedetä, mutta asiasta on tarkoitus ottaa selvää. Kansainvälisessä projektissa lähempään tarkasteluun on päässyt 40 metsää.

Lue lisää
Kalmarin loppu

TK nr. 7/2010 s. 30-33.

Suuret hammasvalaat, kaskelotit, saalistavat valtamerissä jättiläiskalmareita. Kaskeloteissa on havaittu niiden lonkeroiden jättämiä arpia, mutta itse kaksinkamppailua ei ole päästy näkemään, sillä jättiläiskalmari viihtyy yli 500 metrin syvyydessä. Kuvaaja Tony Wu osui kuitenkin paikalle heti taistelun jälkeen, kun kaskelotti oli ahmaissut hävinneen kalmarin kitaansa.

Lue lisää
Sumatran laulava sarvikuono

TK nr. 4/2011 s. 26-31.

Aikoinaan melko yleisiä pikkusarvikuonoja on enää vain parisataa. Niitä
ei edes nähdä kovin usein. Uusiseelantilainen luontokuvaaja Stephen
Belcher joutuikin matkimaan näiden kaksisarvisten laulua päästäkseen
käyttämään kameraansa Way Kambasin kansallispuistossa Sumatrassa.

Lue lisää
Akkutehoa aavikolta

TK nr. 2/2011 s. 70-73.

Etelä-Amerikan laajat suolatasangot kätkevät
alleen maailman suurimmat litiumesiintymät.
Tätä kevyttä metallia käytetään muun muassa akuissa, ja siksi sen kysyntä kasvaa nopeasti. Markkinoita hallitsevat kolme Etelä-Amerikan
valtiota laajentavat kilvan tuotantoaan.

Lue lisää
Valaat viidakossa

TK nr. 16/2010 s. 30-37.

Amazoninjokidelfiini on maailman ainoa metsässä elävä valas.
Kun sateet saavat joen tulvimaan yli äyräidensä, delfiinit lähtevät
etsimään ravintoa viidakon puiden ja pensaiden seasta.

Lue lisää
Järvi tekee katoamistempun

TK nr. 12/2010 s. 34-37.

Keski-Aasiassa sijaitsevan Tian Shanin vuoriston
erikoisuuksiin kuuluu
saksalaisen Gottfried
Merzbacherin mukaan
nimetty järvi. Allas, johon sulamisvesi kerääntyy,
tyhjenee joka kesä alle
kolmessa vuorokaudessa.

Lue lisää
MAAILMAN SUURIN LUOLASTO paisuu entisestään

TK nr. 11/2010 s. 32-37.

Borneossa Whiterockin luolaa vuonna 2009 tutkimaan lähtenyt retkikunta ei odottanut löytävänsä
mitään mullistavaa, mutta toisin kävi. Luolan yhdessä haarassa tuntui yllättäen vetoa ja sen perältä kantautui veden solinaa. Ääntä seuranneet tutkijat löysivät luolasta tuntemattoman haaran.
Vaikka tutkimukset ovat kesken, uusi osa tekee Gua Batu Putihin luolastosta maailman suurimman.

Lue lisää
Päivänkorento pitää kiirettä aikuisena

TK nr. 5/2010 s. 58-63.

Myös surviaisiksi kutsutut päivänkorennot ovat
hentorakenteisia hyönteisiä, joilla on useita
kehitysvaiheita. Toukista kasvaa aikuisia hitaasti, mutta kun aikuisuus alkaa, elämänrytmi kiihtyy.
Parveilulentoa leimaa maailmanlopun tunnelma.

Lue lisää