kromosomi

Seitsemän muunnosta samasta perhosesta

14.03.2012.

Heliconius numata -perhosesta esiintyy seitsemän erinäköistä muotoa, joilla H. numata jäljittelee alueella viihtyviä muita myrkyllisiä perhoslajeja.

Lue lisää
Voiko eläimellä olla Downin syndrooma?

09.02.2012.

Tavataanko Downin oireyhtymää vain ihmisillä?

Lue lisää
Hiirivanhuksille koitti uusi nuoruus

Ikääntyvän keho rapistuu, kun kromosomien kärjet typistyvät ja solut tuhoutuvat. Hiirikokeissa on saatu kromosomien päät taas kasvamaan ja eläinten sisäinen kello käymään taaksepäin.

Lue lisää
Visa: Testaa tietosi elimistöstä

03.08.2011.

Minkä elimen siirtoja on tehty eniten? Vastaa kysymyksiin, niin saat selville, miten hyvin sinulla on lääketiede hallussa.

Lue lisää
Ikä riippuu geeneistä

13.08.2010.

Ihmiset ikääntyvät eri tahtiin. Lisäksi lähes puolet ihmisistä on jo syntyessään vanhempia kuin muut. Asiaan näyttää vaikuttavan äskettäin löydetty geeni.

Lue lisää
Ikä riippuu geeneistä

TK nr. 11/2010 s. 72-73.

Lue lisää
Genomiprojekti etenee: yksi kromosomipari kartoitettu

TK nr. 5/2000 s. 14-15.

Ihmisen kromosomiparin numero 22 emäsjärjestys saatu selvitettyä

Lue lisää
Mieskromosomin kova kohtalo

TK nr. 5/2002 s. 30-31.

Miessukupuoli rappeutuu ja häviää ennen pitkää kokonaan – ainakin perinteisen määritelmän mukainen mies. Miehinen Y-kromosomi on menettänyt 97 prosenttia geeneistään ja katoaa 100 miljoonan vuoden kuluttua tarpeettomana.

Lue lisää
Mieskromosomin tuho peruuntui

TK nr. 6/2004 s. 40-41.

Evoluution jäljiltä miehen Y-kromosomi on vain varjo entisestään ja naiskromosomiin
verrattuna pelkkä rääpäle. Muutama vuosi sitten uskottiin, että se katoaa mutaatioiden
seurauksena kokonaan. Nyt mieskromosomilla näyttää sittenkin olevan tulevaisuutta.

Lue lisää
Elämän kirja

TK nr. 12/2000 s. 36-45.

Tutkijat ovat kartoittaneet ihmisen DNA:n 3,2 miljardia emäsparia, eli perimän juoni on selvitetty.

Markkinatalous on löytänyt tiensä tutkimukseen: yritykset tekevät kauppaa perimällä.

Tarkkojen geenikarttojen avulla perinnöllisten sairauksien hoito tehostuu.

Lue lisää
Perimää eivät määrää vain geenit

TK nr. 15/2007 s. 40-45.

Monien terveysongelmien taustalla ovat perintötekijät. Yleensä puhutaan perinnöllisistä sairauksista ja niitä aiheuttavista tai niille altistavista geenivirheistä. Perintötekijöistä johtuvia sairauksia tai yksilön biologisia piirteitä eivät kuitenkaan määrää vain geenit. Ominaisuuksiin vaikuttaa myös joukko dna:n ulkopuolisia niin sanottuja epigeneettisiä tekijöitä. Ne säätelevät geenien toimintaa eri tavoin.

Lue lisää
Huono kopio laukaisee syövän

TK nr. 8/2007 s. 56-61.

Ajatus solujen kromosomipoikkeamista pahanlaatuisten kasvainten aiheuttajana ei ole uusi. Se on silti vasta nyt alkanut syrjäyttää vallalla olevaa käsitystä, joka korostaa geenivirheiden osuutta syövän synnyssä. Uudelleen henkiin herätetty 1900-luvun alun teoria taas lähtee olettamuksesta, että solut sairastuvat jakautumisprosessinsa aikana.

Lue lisää
Testi ilmaisee diabetesriskin

TK nr. 13/2007 s. 44-47.

Tyypin 2 diabetesta pidetään elintasosairautena, mutta siihen vaikuttaa myös perimä.Geneettisiä riskitekijöitä on kartoitettu Suomessakin. Niistä saadun tiedon pohjalta on nyt kehitetty kromosomitutkimus, joka kertoo, kenen kannattaa elää erityisen terveellisesti.

Lue lisää
Lääke raivaa esteet aivoista

TK nr. 14/2007 s. 34-39.

3 000 suomalaisella on Downin oireyhtymä, joka muun muassa vaikeuttaa oppimista. Se on yleisin kehitysvammaisuuden syy. Down-ihmisten muistia ja oppimiskykyä voidaan ehkä parantaa uusvanhalla lääkkeellä: jo 1950-luvulla tunnettu aine näyttää poistavan aivosolujen väliltä kromosomivian aiheuttamat esteet.

Lue lisää
Geenivirhe altistaa väkivaltaisuudelle

TK nr. 2/2003 s. 64-65.

Uudessa-Seelannissa tehdyn tutkimuksen mukaan onnettomissa oloissa varttuvilla lapsilla, joilla on tavallista passiivisempi ns. MAOA-geeni, on kaksinkertainen riski joutua jossain elämänsä vaiheessa vaikeuksiin
aggressiivisuuden vuoksi. Tämä geenivirhe on kolmasosalla lapsista.

Lue lisää