TK nr. 18/2009 s. 52-53.
Vaikka kuva eri lajien ominaispiirteistä voi olla hyvinkin tarkka, tiedot siitä, miten suuria niiden kannat ovat, saattavat olla varsin hataria. Yksilömääriä ei ole aina edes mielekästä selvittää, mutta monesti on paikallaan laskea, paljonko tietyllä alueella lajin edustajia esiintyy. Myös kantojen koon vaihtelua on joskus syytä seurata – etenkin jos laji on erittäin harvinainen tai niin yleinen, että siitä on esimerkiksi haittaa.
TK nr. 12/2007 s. 34-43.
Vaikka napoja ympäröivissä ravinteikkaissa vesissä olosuhteet muistuttavatkin toisiaan, Arktiksen ja Antarktiksen alueen eläimet ovat muodostuneet hyvin erilaisiksi. Etelämannerta kiertävä merivirta eristää Antarktiksen ekosysteemin, ja siksi sinne on kehittynyt hyvin omintakeisia lajeja. Pohjoisen meret sen sijaan ovat yhteydessä muihin meriin, joiden ravintoketjuille niiden eliöstö on tärkeä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.