kloonaus

Naisesta isä ja miehestä äiti?

Keinohedelmöityksen tutkimus on avannut uusia näköaloja isyyteen ja äitiyteen. Vanhemmuus riippuu tulevaisuudessa nykyistä vähemmän siitä, millaisia lisääntymissoluja yksilö luonnostaan tuottaa. Ainakin teoriassa on mahdollista saada jälkeläinen jopa oman itsensä kanssa, sillä biotekniikan kehityksen ansiosta tavalliset solut voidaan muuntaa niin siittiöiksi kuin munasoluiksikin. Eikä lapsen kloonaamiselle ole käytännön esteitä. Jo yksin teoreettisten mahdollisuuksien herättämiä vaikeita eettisiä kysymyksiä joutuvat pohtimaan sekä tutkijat että päättäjät.

Lue lisää
Näin syntyy klooni

TK nr. 8/2011 s. 48-49.

Biotekniikan avulla on jo kauan ollut mahdollista luoda geneettisesti identtisiä yksilöitä. Kloonaus on kuitenkin yhä hyvin haasteellinen tehtävä, eikä onnistumisprosentti ole lähelläkään sataa.

Lue lisää
Kloonaus uhanalaisten lajien toivo?

TK nr. 8/2001 s. 44-47.

Geenitutkijat yrittävät pelastaa uhanalaisia lajeja sukupuutolta. Gaurihärkä on jo kloonattu onnistuneesti lehmän avustuksella, ja nyt suunnitellaan pandan kloonausta. Pandakloonin synnyttäjäksi kaavaillaan mustakarhua. Tulevaisuudessa tavoitteena on elvyttää jo sukupuuttoon kuolleita lajeja.

Lue lisää
Geenitekniikka mullistaa käsityksiä elämästä: geenien palapeli

TK nr. 4/2004 s. 82-89.

Geenitutkimus on edistynyt 20 vuodessa niin huimasti, että joitakin jo hirvittää. Geenitekniikan avulla voidaan löytää ja hoitaa sairauksia, auttaa lapsettomia ja tuottaa parempaa ruokaa, mutta se herättää myös vaikeita eettisiä kysymyksiä.

Lue lisää
Hyvä ja paha klooni

TK nr. 6/2000 s. 22-29.

Kloonauksen eettisistä ongelmista ja pelkoa herättävistä sovellusmahdollisuuksista on jo viritelty keskustelua. Sen sijaan sitä, millaisia ihmiskuntaa suoraan ja välillisesti hyödyttäviä ratkaisuja kloonaus tarjoaa moniin lääketieteellisiin ongelmiin, on käsitelty julkisuudessa toistaiseksi melko vähän.

Lue lisää
Kloonisika sairastuu Alzheimeriin

TK nr. 11/2008 s. 32-37.

Jos kädellisiä ei oteta huomioon, eläimistä eniten ihmistä muistuttaa sika. Tätä tietoa on käytetty pitkään hyväksi lääketieteellisessä tutkimuksessa. Nyt sian tutkimuskäyttö saa uusia muotoja, kun lajiin on onnistuttu siirtämään Alzheimerin tautia aiheuttava ihmisen geeni. Seitsemän kloonattua Alzheimer-porsasta auttavat hoidon etsimisessä.

Lue lisää
Ihminen versio 2.0

TK nr. 14/2006 s. 62-65.

Ihmisen evoluutiota näyttää nyt ohjaavan uusi taho,
sillä luonnon asemesta tahtipuikkoa heiluttaa ihminen itse lääketieteen ja tekniikan tarjoamin menetelmin. Tulevaisuudessa yleistyvät niin keinotekoiset elimet kuin keskustelu eettisesti hyväksyttävän toiminnan rajoista.

Lue lisää
Kloonaamalla lisää mufloneita

TK nr. 4/2002 s. 20.

Lue lisää
Salonkikelpoiseksi muuttunut virkavallan pilkkanimitys

TK nr. 9/2000 s. 7.

Mistä byrokratia-sana juontaa juurensa? Onko sillä aina ollut kielenkäytössä yhtä kielteinen sävy kuin nykyään?

Lue lisää
Osta kopio kissastasi

TK nr. 9/2002 s. 15.

Yhdysvaltalaisyritys kloonaa lemmikkieläimiä rahasta

Lue lisää
Laboratorio toteuttaa lapsihaaveet

TK nr. 12/2008 s. 72-79.

Lasten hankkiminen perinteisesti luonnonmenetelmällä saattaa vielä jonakin päivänä käydä harvinaiseksi. Viime vuosina hedelmöitystekniikat, alkioiden ja sikiöiden seulonta, geenimanipulaatio ja kloonausmenetelmät ovat kehittyneet niin huimaa vauhtia, että syntyvien lasten terveyteen ja ominaisuuksiin vaikuttaminen alkaa olla mahdollista. Useimmat pitävät kehitystä myönteisenä, vaikka sen lieveilmiöt huolestuttavat monia.

Lue lisää
Prionitautien salat selviämässä

TK nr. 14/2004 s. 34-37.

Hullun lehmän taudin aiheuttama kohu alkaa laantua, vaikka
ihmiseen tarttuvat prionitaudit ovat edelleen ajankohtainen
aihe. Nykyisin niitä käsittelevät uutiset ovat sisällöltään aiempaa
myönteisempiä, sillä lupaavia testejä ja hoitokeinoja on kehitteillä.

Lue lisää
puolesta vai vastaan?

TK nr. 13/2002 s. 22-27.

Kuusi vuotta sitten kloonattu Dolly-lammas herätti koko maailman huomion. Sittemmin eläin toisensa jälkeen on kloonattu, viimeksi kissa.
Nyt odotetaan tietoa ensimmäisestä kloonatusta ihmisestä. Miten ihmisklooniin suhtaudutaan?

Lue lisää
Kyvykäs jäljitelmä digitaaliklooni

TK nr. 7/2001 s. 22-27.

Kyky toistaa ihmispiirteitä tarkasti on aina herättänyt ihastusta. Ihmistä voidaan nykyisin jäljitellä tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Digitaalinen klooni ei vain näytä ihmiseltä, vaan se voidaan myös panna toimimaan kuin ihminen.

Lue lisää
Mammutti takaisin elävien kirjoihin

TK nr. 3/2003 s. 56-59.

Japanilaistutkijoiden mielestä mammutti kuoli sukupuuttoon ennenaikaisesti. Laji aiotaan herättää henkiin kloonaamalla. Nyt Siperian ikiroudasta etsitään tarpeeksi hyvin säilynyttä dna:ta.

Lue lisää