15.02.2010.
Nykyihmisen edeltäjä hakkasi kivestä veitsiä 500 000 vuotta sitten.
13 000 vuotta vanhat työkalut juoruavat kivikauden ravinnosta.
TK nr. 1/2007 s. 62-67.
Paasikammiot ja käytävähaudat ovat Skandinavian varhaisimman rakennustaidon näytteitä. Taitavasti kootut kivirakennelmat ovat tuhat vuotta vanhempia kuin Egyptin pyramidit.
Vasta viime vuosina on saatu selville, miten tonnien painoiset kivet asetettiin paikoilleen.
TK nr. 4/2000 s. 26-27.
Euroopan ensimmäisten asukkaiden tietoja ja taitoja on vähätelty.
Käsityksiä heidän kyvyistään on jouduttu tarkistamaan Englannissa tehdyissä kaivauksissa esiin tulleiden esineiden vuoksi. Puoli miljoonaa vuotta sitten eläneet ihmiset olivat taitavia metsästäjiä ja osasivat ehkä jopa puhua.
TK nr. 4/2008 s. 42-47.
Maailman syvimmän järven ympäristössä asuttiin jo yli 9 000 vuotta sitten. Ensimmäinen Baikalin kulttuuri sammui ilmeisesti eristyneisyytensä takia. Alue sai uusia asukkaita vasta lähes tuhat vuotta myöhemmin. Rantaviivan tuntumassa säilyneiden eri-ikäisten hautojen toivotaan paljastavan, keitä kivikauden kaakkoissiperialaiset olivat ja mitä heille tapahtui.
TK nr. 11/2008 s. 24-29.
Etelä-Ranskassa sijaitsevien Lascaux´n luolien eläinaiheiset maalaukset symboloivat taivaan tapahtumia eri vuodenaikoina. Tämän kiistellyn teorian mukaan 16 000 vuotta sitten eläneet cromagnoninihmiset harjoittivat korkeatasoista tähtitiedettä.
TK nr. 13/2001 s. 44-47.
Anatoliasta on löydetty noin 11 000 vuotta vanhoja raunioita, jotka kyseenalaistavat aiemmat käsitykset ensimmäisten kehittyneiden kulttuurien syntyajankohdasta. Nyt näyttää siltä, että metsästäjä- ja keräilijäyhteisöt pystyivät merkittäviin henkisiin suorituksiin.
TK nr. 15/2005 s. 38-39.
Yli 7000 vuotta vanhat pienet patsaat ovat herättäneet keskustelua esihistoriallisen ajan ihmisten sukupuolimoraalista. Jotkut näkevät taiteessa viitteitä seksuaalisesta vallankumouksesta ensimmäisissä liikkuvasta elämäntavasta luopuneissa yhteisöissä.
TK nr. 15/2008 s. 60-65.
Çatalhöyükin rauniot Anatolian tasangolla Turkissa ovat peräisin maailman vanhimmasta kaupungista. Sen asutushistoria alkoi yli 9 000 vuotta sitten, kun kymmenet perheet päättivät rakentaa pienet omakotitalonsa vieri viereen. Väkiluku kävi 10 000:ssa ennen kuin paikka autioitui.
TK nr. 11/2006 s. 76-79.
Globalisaatio ja kansainvälinen kanssakäyminen eivät kiinnosta kaikkia. Eri puolilla maailmaa on luonnonkansoja, jotka eivät kaipaa vieraita. Usein nurjan asenteen takana ovat katkerat kokemukset. Kansojen mailla on monta ottajaa.
TK nr. 12/2008 s. 24-27.
Ihmisen keho olisi kiireesti päivityksen tarpeessa. Se toimi hyvin niin kauan, kun ihminen hankki ruokansa metsästämällä ja keräilemällä. Viljelijäelämään se sopii huonosti ja nykyiseen elämänmenoon aivan surkeasti.
TK nr. 12/2008 s. 84-87.
Ihmiskunnan tulevaisuus on meidän omissa käsissämme. Nyt tehdyt päätökset vaikuttavat jälkeläistemme elämään. Joidenkin mielestä passiivisuus joutaa pannaan ja vain aktiivinen lajin kehittäminen takaa valoisan tulevaisuuden.
TK nr. 13/2006 s. 24-29.
Kuka sen rakensi?
Miten se pystytettiin?
Mihin sitä käytettiin?
TK nr. 7/2000 s. 22-27.
Jos uusi teoria Amerikan asutushistoriasta osoittautuu oikeaksi, manner sai ensimmäiset asukkaansa paljon oletettua aikaisemmin. Vakiintuneen käsityksen mukaan Amerikan alkuperäisasukkaat saapuivat noin 11 500 vuotta sitten Aasiasta
Beringinsalmen kautta mantereen pohjoisosiin, josta he levittäytyivät vähitellen etelämmäksi.
DNA-tutkimukset ja arkeologiset löydöt tukevat kuitenkin olettamusta, jonka mukaan siirtolaiset olisivat olleet eurooppalaisia.
TK nr. 12/2005 s. 50-53.
Kun viime jääkausi väistyi noin 12000 vuotta sitten, Amerikan suurille nisäkkäille koittivat ankeat ajat. Valtaosa lajeista kuoli nopeasti sukupuuttoon. Syynä ei ollut ainoastaan ilmastonmuutos, vaan myös uusi nälkäinen vihollinen: ihminen.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.