Kiina

Sivu 1 / 2Jatka
Kiinan pitkä marssi avaruuteen

TK nr. 12/2000 s. 64-67.

Kiina on vähitellen kehittynyt vakavasti otettavaksi avaruusmahdiksi. Kiina on määrätietoisesti ja varsin onnistuneesti panostanut satelliittien laukaisupalvelujen kehittämiseen ja myymiseen muille maille. Seuraava askel on taikonautin lähettäminen avaruuteen.

Lue lisää
Taiwan: Toinen Kiina

TK nr. 11/2000 s. 28-37.

Taiwanissa suuret värikkäät kansanjuhlat ovat yksi tapa, jolla pienen saarivaltion uusi presidentti yrittää rakentaa kansalaisilleen omaa taiwanilaista kansallisidentiteettiä.
Suuri naapuri Kiina, joka yhä pitää Taiwania maakuntanaan, puolestaan haluaa saada saaren takaisin hallintaansa.

Lue lisää
Poutaa tilauksesta

TK nr. 9/2010 s. 68-73.

Auringonpaistetta juhannuksena ja lunta jouluna. Uusilla menetelmillä sateita ehkä voidaan säädellä toiveiden mukaan.

Lue lisää
Hiekka hyökkää Kiinaan

TK nr. 10/2003 s. 62-67.

Joka vuosi Kiinassa tuhoutuu tuhansia neliökilometrejä viljelymaata, kun autiomaat levittäytyvät uusille alueille. Katastrofi on pitkälti ihmisen aikaansaannosta. Ratkaisua haetaan kiistellyistä Jangtsejoen kanavista, väestönsiirroista ja metsitysohjelmasta, jolla kuiva Pohjois-Kiina aiotaan saada vihertämään 50 vuodessa.

Lue lisää
Löytöretki oli kiinalainen juttu

TK nr. 7/2003 s. 36-41.

Yleensä ajatellaan, että suurten tutkimusmatkojen kauden aloittivat eurooppalaiset merivallat, Italia, Portugali ja Espanja. Löytöretkien uranuurtaja oli kuitenkin Kiina. Islaminuskoinen eunukkiamiraali Zheng He teki 30 000 merisotilaan kanssa pitkiä purjehduksia jo 1400-luvun alussa ja teki Kiinaa tunnetuksi aina Afrikkaa myöten. Jostain syystä hänet on unohdettu.

Lue lisää
Nisäkkäät söivät liskoja

TK nr. 8/2009 s. 36-41.

Ensimmäiset poikasia synnyttäneet ja imettäneet lajit eivät olleet niin alkeellisia kuin on luultu. Viimeaikaisten fossiililöytöjen mukaan nisäkkäät pystyivät jo 150 miljoonaa vuotta sitten saalistamaan ravinnokseen hirmuliskoja – maassa, vedessä ja ilmassa.

Lue lisää
Höyhenet tekivät liskon

TK nr. 16/2009 s. 30-33.

Viime aikojen merkittävimpiin fossiililöytöihin kuuluu 125 miljoonaa vuotta vanha pienen
kasvinsyöjäliskon kivettymä. Siitä on erotettu ihorakenteita, jotka viittaavat höyheniin,
vaikka sen lahkon kaikilla muilla jäsenillä nahkaa peittivät suomut tai levyt. Tästä on päätelty,
että höyhenpeite oli kaikenlaisilla dinosauruksilla pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Lue lisää
Savi taipui astiaksi varhain

TK nr. 14/2009 s. 52-53.

Poltettujen saviesineiden valmistusta ja maanviljelyä on pidetty saman aikakauden
keksintöinä. Kiinalainen luolalöytö osoittaa kuitenkin, että Aasian itäosissa keräilijä-
metsästäjät osasivat valmistaa keramiikkaa ainakin 8 000 vuotta ennen viljelyn alkamista.

Lue lisää
Mietiskely uhka valtakoneistolle

TK nr. 7/2001 s. 60-65.

Kiinan viranomaiset kitkevät varsin kovin ottein maasta Falun Gong -liikettä. Sen väitetään olevan vaarallinen kultti, joka yllyttää ihmisiä itsemurhiin. Falun Gongin mukaan sen tavoitteena on ihmisen jalostuminen. Viranomaisten motiivina voi tosin olla muukin kuin vain huoli kansalaisten henkisestä hyvinvoinnista.

Lue lisää
Kylällinen talonväkeä

TK nr. 15/2001 s. 34-37.

Kotini on linnani, kuuluu englantilainen sananlasku. Ajatus on tuttu myös
kiinalaiselle hakkakansalle. Perinteinen hakkatalo
on ympyränmuotoinen jopa 500 asukkaan kerrostalo, joka on
yhtä aikaa linnoitus ja
asukkaiden klaanin
yhtenäisyyden vertauskuva.

Lue lisää
Säveliä 9000 vuoden takaa

TK nr. 2/2000 s. 19.

Lue lisää
Kiinalaiset Amerikassa yli 3000 vuotta sitten

TK nr. 3/2000 s. 16.

Kirjoitusmerkkien samankaltaisuus viittaa tiiviiseen kanssakäymiseen

Lue lisää
Homo erectuksen teurastamo

TK nr. 11/2000 s. 17.

Lue lisää
Keisari halusi tanssia hautaansa

TK nr. 12/2001 s. 34-37.

Kiinan keisarin Qin Shi Huangdin mahtavan hautamuistomerkin tutkimus on edennyt nekropolin keskeisiin osiin. Hautaa vartioivat 8000 terrakottasotilasta löydettiin
jo 1974, mutta hautamuurin sisäpuolelta on nyt löydetty myös viihdytysjoukkoja.

Lue lisää
Bambukepit säilyttivät filosofien opit

TK nr. 15/2007 s. 60-65.

325 eaa. kuollut kiinalaismies sai hautaan mukaansa 800 bambukeppiin kaiverretun kokoelman filosofista kirjallisuutta. Hautaryöstö toi sen takaisin päivänvaloon. Mudasta nousi muun muassa tuntematon versio Kiinan kirjallisuuden kuuluisimmasta teoksesta. Se antaa totutusta poikkeavan kuvan suurten kiinalaisten filosofien Laotsen ja Kungfutsen ajatuksista.

Lue lisää
Eläinten esiäiti eli Kiinassa

TK nr. 5/2006 s. 38-41.

Ensimmäisiä monisoluisia eläimiä on säilynyt jälkipolville Guizhoun maakunnan kivikerrostumissa Etelä-Kiinassa. 50 miljoonaa vuotta aikaisemmin löydettyjä vanhemmat fossiilit osoittavat, että eläinten sisäelinten kehitys ei evoluution alkuvaiheessa pysynyt muun kasvun tahdissa.

Lue lisää
Kiina hakee revanssia

TK nr. 2/2006 s. 44-51.

Kiina ja Japani elivät rauhassa rinta rinnan vuosisatoja. Pitkään kiinalainen kulttuuri oli esikuvana myös Japanissa. Asetelma muuttui, kun Japani otti taloudellisen johtoaseman ja alkoi laajentua myös sotilaallisesti. Sodan muistot hiertävät suhteita yhä, ja nyt Kiina on nousemassa myös taloudellisesti Japanin ohi Aasian suurvallaksi.

Lue lisää
SHANGHAI

TK nr. 8/2004 s. 32-39.

Shanghai on Kiinan suurin kaupunki ja maailman mittavin rakennustyömaa.
Siellä on jatkunut yli kymmenen vuotta modernisointihanke, joka on mullistanut kaupunkikuvan. Samalla kaupungista on tehty erityistalousalue, jossa markkinavoimat jylläävät lähes rajoituksetta. Tavoitteena on nostaa Kiina Shanghain vetämänä maailmantalouden suurvallaksi.

Lue lisää
Kielletty kaupunki

TK nr. 4/2007 s. 66-71.

Kiinan merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluvat palatsikorttelit maan
pääkaupungissa Beijingissä tunnetaan Kiellettynä kaupunkina. Vielä
sata vuotta sitten se oli nimensä mukaisesti ulkopuolisilta suljettu keisarin, hänen omaistensa ja palvelijoidensa yksityisalue. Siellä keisari teki tärkeimmät valtakuntaansa ja alamaisiaan koskevat päätöksensä.

Lue lisää
Mongolit Euroopassa

TK nr. 14/2001 s. 60-65.

Euroopan itäosiin tunkeutui vuonna 1241 sotaisa mongolijoukko, joka oli onnistunut alistamaan
valtaansa laajoja alueita aina Kiinasta Persiaan asti. Seuraavaksi oli vuorossa Eurooppa. Unkari oli jo nujerrettu, ja suuntana oli Wien. Euroopan pelasti
mongolivalloitukselta kaukaa Aasiasta kantautunut uutinen: mongolien johtaja, suurkaani, oli kuollut.

Lue lisää
Sivu 1 / 2Jatka