keskiaika

Koruaarre unohtui kellariin

04.10.2011.

Itävaltalaismies kaivoi puutarhastaan 200 keskiaikaista kulta- ja hopeakorua

Lue lisää
Hyvän ja pahan kultti

TK nr. 2/2000 s. 9.

Vieläkö voodoota harjoitetaan? Pyritäänkö voodoolla saamaan aikaan pelkästään pahaa?

Lue lisää
Keskiajan aateli kävi pyhää sotaa: ristiretket

TK nr. 1/2004 s. 42-51.

Kristityn ja islamilaisen maailman väliset jännitteet eivät ole uusi asia. Vuonna 1095 paavi Urbanus II kehotti kristittyjä valtaamaan pyhät paikat muslimeilta. Seuraavien 200 vuoden aikana Euroopasta tehtiin useita sotaretkiä Lähi-itään ja Vähään-Aasiaan. Vaikka ristiretket epäonnistuivat, eurooppalaiset hyötyivät kulttuurien kohtaamisesta.

Lue lisää
Euroopan pyramidit

TK nr. 2/2005 s. 24-31.

Nykyihmisen voi olla vaikeaa ymmärtää, miten keskiajan rakentajat onnistuivat pystyttämään korkeat kirkot ilman moderneja nostureita ja muita teknisiä apuvälineitä. Kirkon rakentaminen oli keskiajan ihmisille suururakka, josta ei selvitty ilman uhrauksia.

Lue lisää
Pyhä keihäs johti voittoon

TK nr. 4/2005 s. 64-67.

14. kesäkuuta 1098. Ensimmäiset ristiretkeläiset olivat ansassa. Piiritettyään kauan strategisesti tärkeätä Antiokian kaupunkia he olivat lopulta päässeet sen muurien sisäpuolelle. Silloin muslimit piirittivät heidät eivätkä he päässeet jatkamaan matkaansa Jerusalemiin.
Ruokaa ei ollut, ja tilanne oli epätoivoinen, kunnes yksi kristityistä näki unessa ilmestyksen.

Lue lisää
Noidat tuo miolla

TK nr. 9/2003 s. 68-73.

Renessanssiajalla Euroopassa yleistyivät etenkin naisiin kohdistuneet ajojahdit:
noitavainot. Usein syytettyjen penkille jouduttiin lasten vilkkaan mielikuvituksen tai tulehtuneiden ihmissuhteiden vuoksi. Vainoissa kuoli 50 000 syytöntä ihmistä.

Lue lisää
Olematon pappiskuningas

TK nr. 14/2003 s. 68-71.

Pappiskuningas Johannes oli keskiajan mahtavin hallitsija. Niin kuninkaat kuin paavitkin pyrkivät hänen suosioonsa, ja monet yrittivät löytää hänen valtakuntansa – tosin turhaan, sillä miestä ei ollut olemassa.

Lue lisää