22.02.2012.
Lentoliikenteestä vapautuu ilmaan runsaasti kasvihuonekaasuja. Nyt on selvinnyt, että lentokoneiden tiivistymisjuovatkin saattavat olla luultua haitallisempia.
11.01.2011.
Kudzupapu tuottaa typpioksidia, josta muodostuu auringonsäteilyn vaikutuksesta otsonia.
TK nr. 13/2001 s. 48-55.
Luonnollista vaihtelua: Osa tutkijoista uskoo, että lämpeneminen johtuu luonnollisesta heilahtelusta ja Auringon vaikutuksesta. Ihmisen syytä: Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että lämpenemisen syynä ovat ihmisen toimista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt.
TK nr. 18/2009 s. 66-73.
Maapallolla on 25 vuoden päästä kahdeksan miljardia ihmistä ruokittavana. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos tekee ruoantuotannon monin paikoin vaikeammaksi. Tutkijat uskovat kuitenkin, että maatalous voi tuottaa enemmän lisäämättä päästöjä. Metsät ja maaperä ovat oikein hoidettuina valtavia hiilinieluja, jotka viilentävät ilmakehää.
TK nr. 16/2009 s. 66-73.
Väite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta moni tutkija uskoo siihen: kaikki ihmiskunnan tarvitsema sähkö on mahdollista tuottaa kuormittamatta ilmakehää hiilidioksidipäästöillä. Kaikki eivät tosin pidä keinoista, joilla tähän päästäisiin, sillä uudistuvien energianlähteiden lisäksi tarvittaisiin ydinvoimaa. Samalla on lisättävä tukea kehitysmaille, jotta niiden ei tarvitse toistaa teollisuusmaiden virheitä.
27.10.2009.
Joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa on määrä sopia keinoista, joilla jarrutetaan ilmaston lämpenemistä. Tärkein tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
TK nr. 2/2006 s. 38-43.
Samasta pölypilvestä syntyneet Maa ja Venus muistuttivat aluksi toisiaan, mutta sittemmin ne ovat kehittyneet täysin vastakkaisiin suuntiin. Esan Venus Express -luotain katsoo hehkuvan kuumaa Venusta ympäröivän paksun pilviverhon alle.
TK nr. 3/2000 s. 50-51.
Maapallon keskimääräinen
lämpötila on noussut selvästi sadan viime vuoden aikana. Syyllisenä on yleisesti pidetty kasvihuoneilmiötä, mutta nyt tanskalaistutkijat ovat esittäneet uuden teorian. Sen mukaan ilmastonmuutoksen syynä on kosminen säteily, joka vähentää pilvien muodostumista ja sitä
kautta nostaa ilmaston lämpötilaa.
TK nr. 14/2003 s. 64-67.
Maalta huuhtoutuvat ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Silti jotkut tutkijat ehdottavat, että meriä alettaisiin lannoittaa levien
lisäämiseksi. Ideana on, että yhteyttävää kasviplanktonia
kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
TK nr. 7/2007 s. 50-53.
Tanskalainen tutkija Henrik Svensmark on vuosia väittänyt, että kosmisen säteilyn määrän vaihtelut vaikuttavat huomattavasti maapallon ilmaston muuttumiseen. Hänen teoriaansa on yleisesti vastustettu, mutta hän on nyt todistanut sen kokeella.
TK nr. 4/2004 s. 90-95.
Kiihtyvä kasvihuoneilmiö kuumentaa mieliä ja sulattaa jäätiköitä. Happamat sateet
tuhoavat metsiä ja järviä. Otsonikerros ohenee ja yhä enemmän haitallista
ultraviolettisäteilyä pääsee Maahan. 20 viime vuoden aikana hyvät ympäristöuutiset
ovat olleet vähissä, mutta jotakin on sentään opittu ja vahinkoja saatu korjatuksikin.
TK nr. 7/2004 s. 24-31.
Ensi vuosisadalla Jäämeri ei ainakaan kesäisin ole niin jäinen kuin nykyään, kun ilmastonmuutos sulattaa jäät rannikoilta. Matka pohjoista reittiä Atlantilta
Tyynellemerelle ilman jäänmurtajaa voi onnistua jo kymmenen vuoden kuluttua.
TK nr. 11/2003 s. 34-35.
Tutkijat varoittavat, että vaikka maapallon ilmasto lähiaikoina kokonaisuutena lämpenisikin, muutos voi heikentää Golfvirtaa niin paljon, että Pohjois-Eurooppa
ja Pohjois-Amerikka joutuisivat jälleen pienen jääkauden kouriin.
TK nr. 12/2006 s. 78-85.
Ilmaston voimakas lämpeneminen viime vuosikymmenien aikana on seurausta ihmisen toiminnasta johtuvasta kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Vaikka ilmastomalleissa on yhä epävarmuustekijöitä, kaikki merkit viittaavat siihen, että maapallon ilmasto muuttuu tulevaisuudessa rajusti.
TK nr. 4/2001 s. 38-49.
Vuoden vaihtuessa jo yli neljännes maailman koralliriutoista oli tuhoutunut. Loput säästyvät
vain, jos ilmaston lämpeneminen saadaan pysähtymään. Muut mahdolliset pelastamiskeinot
ovat vasta paperilla tai kokeiluasteella, ja koralliriuttojen aika alkaa olla loppumassa.
TK nr. 1/2000 s. 18.
Lentokoneiden vanoista syntyy pilviä,
jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä
TK nr. 1/2008 s. 24-31.
Ihmiskunta haaskaa valtavia määriä energiaa. Kun hehkulamppuun kytketään virta, sähköstä vain viisiprosenttia muuttuu valoksi. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta energiasta suurin osa hukkuu jo ennen kuinsiitä syntyy sähköä. Tehokkain tapa jarruttaa ilmastonmuutosta on ottaa käyttöön se energia, joka nyt häviääliikenteessä, lämmityksessä ja sähkölaitteissa. Paljonvoidaan tehdä jo nykykeinoin, ja kehitteillä olevallatekniikalla energia saadaan talteen vielä tehokkaammin.
TK nr. 6/2009 s. 46-49.
Asuminen haukkaa noin 45 prosenttia maailmassa käytetystä energiasta. Koska suuri kulutus rasittaa ympäristön lisäksi asujan kukkaroa, matalaenergiatalot kiinnostavat uudisrakentajaa yhä enemmän. Esimerkiksi Saksassa asiasta on innostuttu niin, että siellä on kehitetty jopa plusenergiataloja, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.