04.04.2012.
Uusi ilmakuvaustekniikka riisuu sademetsän ja tuottaa upeita kuvia. Tutustu galleriaan.
13.03.2012.
Nikotiini on haitallinen aine. Mitä hyötyä siitä on sitten itse tupakkakasveille?
14.10.2011.
Minkä värisiä ovat villit porkkanat? Entä minkä tyyppinen kasvi on meloni?
TK nr. 15/2011 s. 66-71.
1800-luvun alkupuolella brittilaivasto kaipasi kipeästi uutta tukikohtaa Atlantille. Tuliperäinen Ascension sopii tarkoitukseen täydellisesti sijainniltaan mutta oli liian karu asuttavaksi pysyvästi. Ongelman ratkaisi kasvitieteilijä
Joseph D. Hooker, joka siirsi saareen kasveja eri puolilta maailmaa. Muutamassa vuosikymmenessä saari alkoi kukoistaa.
02.09.2011.
Katso kuvaa ja arvaa. Selvitä tieku.fi:n kolme nopeaa kuvakysymystä.
22.07.2011.
Piileekö sinussa pieni biologi? Tee kasveja ja eläimiä käsittelevä testi, niin saat selville, kuinka paljon todella tiedät aiheesta.
01.06.2011.
Perunat muuttuvat valossa vihreiksi. Voiko niitä silti syödä?
25.04.2011.
Eri kasvilajien yhteyttämisteho ei ole vakio-ominaisuus.
21.04.2011.
Pitkän talven jälkeen kevät on aina tervetullut, mutta kuinka paljon tiedät siitä? Tee testi ja haasta myös kaverisi visaan.
22.01.2011.
Kasvin alkeisvarsi löytää valoon eli maan pinnalle kasvamalla vähenevän painovoiman suuntaan. Fotosynteesi alkaa heti, kun kasvi saa valoa.
TK nr. 15/2010 s. 28-35.
Tropiikki kuhisee elämän eri muotoja. Syytä siihen, miksi juuri siellä vallitsevat
luonnonolot suosivat lajien syntymistä, ei tiedetä, mutta asiasta on tarkoitus ottaa selvää. Kansainvälisessä projektissa lähempään tarkasteluun on päässyt 40 metsää.
13.10.2010.
Vesikasvin lehdet kelpaavat vettä hylkivän pinnoitteen esikuvaksi.
TK nr. 16/2001 s. 22-29.
Aikaisemmin Etelä-Venezuelan sademetsän keskeltä kohoavia tepuivuoria pidettiin menneen maailman saarekkeina, joissa muualta kadonneet lajit olivat säilyneet turvassa sademetsissä kehittyneiltä kilpailijoiltaan. Nyt näyttääkin siltä, että sademetsien lajirunsaus on tepuivuorilla syntyneen ainutlaatuisen monimuotoisuuden sivutuote.
TK nr. 13/2009 s. 24-31.
Lääkkeiden valmistus saattaa pian siirtyä uusille – vihreämmille – urille. Muutosta enteilee Yhdysvalloissa hiljattain kehitetty syöpälääkettä tuottava tupakkakasvi. Maailmalla tutkitaan lukuisia muitakin lajeja, jotka voisivat soveltua lääkeaineiden tuotantoon. Muunneltujen kasvien ansiosta vaikuttavia aineita saadaan entistä nopeammin ja halvemmalla.
TK nr. 4/2001 s. 8.
Miksi kasveilla on lehdet? Onko olemassa kasveja, jotka tulevat toimeen ilman lehtiä?
TK nr. 13/2008 s. 68-73.
Muinaisten egyptiläisten ansioksi voidaan lukea ainakin rohdosoppi, vaikka länsimaisen lääketieteen historian katsottaisiinkin alkavan antiikin Kreikan lääkintätaidosta. Osa kreikkalaisten tietämyksestä oli peräisin Välimeren toiselta puolelta. Uusimpien löytöjen valossa näyttää siltä, että faraoiden Egyptissä osattiin valmistaa lääkkeitä, joiden vaikuttavia aineita käytetään yhä.
TK nr. 11/2000 s. 56-65.
Miljoonien vuosien kuluessa muurahaiset ja kasvit ovat kehittäneet tehokkaita
yhteistyömuotoja. Kasvi antaa muurahaisille ravintoa ja suojaa, muurahaiset puolestaan suojaavat
kasvia tuhoja tekeviltä
hyönteisiltä. Muurahaiset myös levittävät kasvin siemenet ja jopa lannoittavat ne. Monet kasvit ovat niin riippuvaisia muurahaisista, että ne eivät selviäisi elämästä omin voimin.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.