21.03.2011.
Ihminen aiheuttaa toimillaan yhä enemmän maanvajoamia. Maahan syntyy aukkoja, joihin voi suistua ihmisiä ja kokonaisia rakennuksia.
TK nr. 7/2007 s. 42-49.
Madagaskarin länsiosissa sijaitsee 15 200 neliökilometrin laajuinen ympäristöstään selvästi erottuva Tsingy de Bemarahan luonnonsuojelualue. Tsingyn karstimaa on niin vaikeakulkuista, että vuonna 1927 rauhoitetun ja 1990 Unescon maailmanperintökohteeksi luokitellun alueen suojeleminen ihmisiltä ja ulkopuolisilta eläimiltä on ollut varsin helppoa. Tsingylle tunnusomaiset terävähuippuiset kalkkikivikalliot ovat noin 200 miljoonaa vuotta vanhan merenpohjan jäännöksiä. Merieläinten kalkkikuorista kasaantui pohjaan paksu kerros, josta ajan kuluessa muodostui kalkkikiveä. Kun merenpohja nousi, kalkkikivi altistui tuulen ja sateen aiheuttamalle eroosiolle, jolloin syntyi omalaatuisia kalkkikivimuodostelmia. Kivimuodostelmissa on sekä vaaka- että pystysuoria repeämiä, ja paikoin kiven yläosa on ollut kestävämpää kuin alaosa. Niistä on vähitellen muotoutunut siilin piikkien kaltaisia kalkkikivipilareita.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.